Olen ajatellut sijoittaa tässä kevään korvalla uuteen polkupyörään. Sellaiseen, jolla voisi ajella ihan kunnolla. Nyt minulla on Trekin "barbipyörä". Sitä voisi kait varrata näihin tämänpäivän Jopoihin. Kyllä sillä lyhyitä matkoja ajelee, mutta kovin pitkälle reitille sillä ei viitsi lähteä. Samoin geokätkeilykelit lähenevät. Joten PoikaKoira pitää totuttaa istumaan pyörän etukoriin, jotta voin ajella vähän kauemmaksi etsimään niitä kätköjä. Saapa nähdä miten tuo onnistuu? No miksi ei. Pikkuhiljaa herkkupalojen avulla, hihnaa ei tietenkään saa pitää liian löysällä. Toivottavasti koirakin oppii nauttimaan vauhdin hurmasta!
Nyt sitten loppui kevään eteneminen näillä nurkilla! Kaamea räntäsade. Turha haavaillakaan pyöräilykeleistä. Ja ensi viikoksi on luvattu kovaa pakkasta.
Minä muuten onnistun päästämään suustani aina jotain tilanteeseen sopimatonta. Kun tässä taannoin mainitsin Aviokin siskolle, joka on kaikenlaisen urheilun harrastaja, tästä polkupyörähaaveesta, hän kysyi, että millaisen pyörän aion laittaa? Tarkoitti siis mallia, vaihteiden määrää, maastoon vai kadulle jne. Minä möläytin "sellaisen, jolla on kiva ajaa työmatkat". No ei tässä mitään, mutta kun kahvipöydässä istui Aviokin kaksi työtöntä veljeä... Luulivat varmaan, että v....lin...
Varjot lyhenevät.