Kun minä hurahdan johonkin, niin se on sitten totaalista menoa. Viimeisen kolmen/neljän vuoden aikana minulle on mahtunut vain oikeastaan yksi harrastus - geokätköily. Huomasin kerran ammattiliiton virkistyssivuilta ilmoituksen geokätköilykurssista ja päätin mennä. Olenhan aina pitänyt liikkumisesta. Ja koiriahan pitää lenkittää. Mutta samojen kulmien kiertäminen vuodesta toiseen on puuduttavaa, niinpä geokätköjen etsiminen koirien lenkityksen ohessa antaa lenkille ihan uuden merkityksen. Nyt tietenkin kaikki lähikätköt on haettu, joten hurautan autolla vähän kauemmaksi ja näin pääsen koirien kanssa uusille lenkkimaastoille.
Ja tämä on mielestäni yksi geokätkeilyn parasta antia. Tulee tutustuttua uusiin paikkoihin, joihin ei koskaan olisi mitään asiaa. Oman kotikaupungin jokainen kaupunginosa on jo koluttu läpi. Viime viikolla keväthuolsin kaikki neljä omistamaani kätköä. Uudet lokivihkot ja teroitetut kynät! Tupperwarepurkit ovat hyvässä käytössä.
Kätköilyssä tutustuu myös uusiin ihmisiin. Ja oikeastaan on ihan pakkokin tutustua. Monet ns. mysteerikätköt ovat ainakin minulle niin vaikeita, että ilman geoystävien apua en olisi saanut niitä ratkaistua.
Liisan linna, Ala-Temmes |
Geokätköilyssä ammatilla tai asemallasi ei ole mitään merkitystä. Sinut tunnetaan vain nimimerkilläsi. Vitsillä sanotaankin, että mistä tietää, että olet täysin hurahtanut geokätköilyyn? Kun et tiedä ystäviesi todellisia nimiä. He ovat vain Kuukkeli, jazzman, hullu-ukko jne. Minäkin olen saanut pari todella hyvää uutta ystävää geopiireistä. Uusien ystävien saaminen aikuisella iällä ei ole enää itsestäänselvyys.
Geokätköilypiireissä järjestetään myös miittejä, tapaamisia. Viime viikolla olin miitissä Liisan linnassa. Enpä olisi tuonnekaan muutoin osannut mennä.
Miiteissä paitsi vaihdetaan "salaisuuksia" (on ratkottuja mysteereitä ym), rupatellaan ja yleensä syödään nyyttäriperiaatteella. Ja miitissä aloitteleva kätköilijä saa kysyä neuvoa.
Liisan linnan on omien sanojensa mukaan rakentanut paikallinen kylähullu 😊. Kyllähän sitä vähän hullu pitää ollakin, kun 16 vuotta jätelaudasta on linnaa rakentanut. Mutta komea oli. Linnasta löytyy kaikki kappelista alkaen.
Tuolla takana näkyy yhden kätköiljän housunlahje. Siinä lukee "nyt kätköillään". Että jotkut ovat hurahtaneet vielä pahemmin kuin minä. Tuolla miitissä tapasin myös Suomen ennätysmiehen kätköilyn saralta, Kapekan. Hän on löytänyt 50 000 kätköä. Viimeisimmät Pariisista.
Maailma on ihan erinäköinen kätköiljän silmin. Melkein joka paikassa ajattelee, että olisipa hyvä kätkön paikka. Ja tuollahan voisi olla kätkö. Ja ei-kätköilijä kulkee paikan ohi tietämättä asiasta mitään...