Blogilistani blogissa "Kaikki äitini reseptit" oli eilen maukkaan tuntuinen parsapiirakan ohje. Niinpä päätin kokeilla tuota piirakkaa heti tänään. Mutta minulla oli kiire Sonnisaaren CITO:on (Geokätkeilijöiden tapahtuma, jossa siivotaan joku paikka. Minä en periaatteessa muiden roskia siivoa. Vien aina omat roskani mukanani pois. Mutta tällä kertaa päätin luopua periaatteestani. Ja saihan siitä yhden löytöpisteen ja matkamuiston :).
Niinpä kirjoitin osotoslistan Aviokille. Huoh. Pitihän se arvata, että joku menee pieleen. Raaka-aineina oli mm. kevätsipulia. Olen nähnyt lähimarketissa ihania, pieniä sipuleita. Mutta. Mieheni toi valmiiksi pakatun, pussissa olevan kevätsipulinipun. Puolet versoista oli ihan lätkyjä. Ja sitä sipuliosaa niissä ei ollut lainkaan. No, erottelin sopivat versot ja puolet biojätteeseen.
400 - 500g ohutta vihreää parsaa
(Minun parsanipussani ei ollut aivan niin paljon, joten lisäsin muutaman tangon säilöttyä valkoista parsaa. Kuorin myös vihreät parsat, alkuperäisessä ohjeessa niitä ei kuorittu)
4 - 5 vartta kevätsipulia
5 munaa
2 dl kevytkermaa
250g voimakasta juustoraastetta (käytin punaleima Emmentaalia)
1/4 tl valkopippuria (roiskin kyllä sitä reilummin)
1/2 tl suolaa
Voitele vuoka öljyllä, 175°C tunti.
Mikä piirakasta puuttuu? No perinteinen pohja. Mutta tämmöisenä versiona piirakka käy karppaajille ja keliaatikoille. Parsat pehmenivät hyvin pitkän paistojajan aikana. En sitten tiedä kalorimäärästä. Ainakin juustossa on kaloreita ja kevytkermassa. Mutta muissapa aineissa niitä ei juuri olekaan. Ja tuli kyllä hyvää. Söin reiluhkon siivun... Mutta muuta en tänään juuri olekaan ehtinyt syödä. CITO:ssa oli perinteisesti pöydät täynnä syötävää. Otin vain lasin vissyvettä.
Orkidea-aika, vuoden eka Saint Paulia ja kevätkukka asetelma partsilla.