Ja nämäkin vielä!

No voi huh. Pakastimeen oli unohtunut jouluinen piparkakkurasia. Ja keneltäkäs muulta kuin anopilta. Nämäkin on niin perinteisellä reseptillä leivottu kuin vain voi. Ja varmasti ihan hyviä. Onneksi meillä on huomenna työpaikalla tiimin kokous. Vien nämä sinne ja ostan kyytipojaksi sitä perinteistä Aura-juustoa ja viinirypäleitä. Veikkaan, että se on puoli tuntia ja nämä on syöty.

Onneksi näitä on vain tuollainen pieni rasia, ennen näitäkin piti ottaa vastaan sellainen iso "teollisuusrasia".

Nyt meillä on sisällä kylmä. Tänään on suoritettu jotain pattereiden ja kaukolämmön säätöjä. Kun patterit ovat kylmenneet, ne ihan hohkaavat lisäkylmyyttä huoneeseen. Joululahjaksi ostamani tossut ovat nyt enemmän kuin tarpeeseen. Mutta pieni paleluhan laihduttaa...

Näin se homma etenee!

Tässä ensin kuva hommasta joka etenee: afrikkalaiset kukat

Ja sitten homma joka ei etene: painonpudotus. Kuten tuossa muutama päivä sitten mainitsin, kävin vaa´alla (hups). Otin aloituslukemat ylös. Uuden vuoden lupauksessani lupasin käydä joka maanatai vaa´alla. Ja voi p....n marjat! Vaikka olen muka palannut diettiruokavalioon, oli painoni noussut 400 g edellisestä punnituksesta. No huoh. Ensi viikolla on jälleen uusi maanantai...

Suunnitteilla

Sushin tekeminen itse on ollut mielessäni jo pitkään. Nyt tuon idean nosti jälleen ajankohtaiseksi K-RuokaPirkassa ollut ihana ohje.

Aika paljon olen ideaa jo vienytkin eteenpäin. Minulta löytyy Haaparannalta ostettu "starter kit", tyttäreltäni lahjaksi saama reseptikirjanen ja tuo sunoko, bambumatto, jolla norimakirullia pyöritellään. Reseptejä lukiessa selvisi, että vaikein osuus taitaa olla riisin keittäminen. Mittaa tasan niin ja niin paljon vettä, alä avaa kantta, anna hautua... Täytteetkin olen jo suunnitellut: lohta, avokadoa ja kurkkua. Ja wasabilla hiukset pystyyn :)

No nih, pakkasta on jälleen -16°C. Jää ulkoilut lyhyeen, ainakin PoikaKoiran kanssa.

Oma koti... -värikäs!

Jos eksyy tuonne sisustusblogien puolelle, niin huomaa heti, että valkoisuus on sisustuksessa tällä hetkellä pop. Siihen lisättynä korkeintaan mustaa. Eräänkin bloggaajan kotona jopa tiskirätit noudattavat tätä linjaa. Ihan kiva, jos joku jaksaa (ja heitähän löytyy), paneutua kotinsa sisustamiseen tällaisella innolla. Mutta sanokaa mun sanoneen, valkoinen sohva, pienet lapset ja koira... ei ole hyvä yhdistelmä. Vaikka onkin pirun tyylikäs.

Minä päätin vaihtaa olohuoneeni mustan maton kertaheitolla erilaiseen, kun oli ihan jäsenetutarjouksena:

Tästä löytyy kyllä sopivia sävyjä sisustukseeni. Intialaista alkuperää. Ainakin tuoteselosteessa vakuuteltiin, että kutomiseen ei ole käytetty lapsityövoimaa. Vanha, iso matto päätyy mökille. Se peittääkin siellä sopivasti lautalattian monet raot.

Toinen ostos oli tietenkin tämä:

Miten minä olenkin pärjännyt viisi päivää ilman tätä? Oli muuten kaupungilla paljon ulkomaalaisia, venäläisiä. Jännä, miten tuo venäläisten tulo tänne Suomeen on kasvanut kertaheitolla niin suuriin mittoin, alle kymmenessä vuodessa. Jos olisin yrittäjä, yrittäisin palvella heitä mahdollisimman hyvin. Heiltä ei näytä rahat loppuvan aivan heti.

Tämä vuosi...

Niin se sitten alkoi töiden puolesta tämäkin vuosi. Yhtä väsyttävänä kuin aina ennenkin. Työpaikkamme RouvaPirteä oli jo edellisenä päivänä kysellyt sähköpostilla "sen, sen ja sen" homman hoidosta. Minä en vaan jaksanut suoda ajatustakaan työasioille. Katsotaan ne työaikana...

Pitänee ostaa taas perinteinen Yliopiston almanakka, josta voi seurata päivien pidentymistä. Jospa se antasi lisää virtaa. 

Niin. Ja kävin aamulla vaa´alla. Hups. Siitä lisää myöhemmin.

Yhtä yksitoikkoista ja harmaata kuin mieleni...

Ostoskanava

Viimeisen lomapäivän alkajaisiksi eksyin Ostos-tv:n kanavalle. Sitten minun päässääni naksahti jotenkin... Tilasin sieltä nimittäin tämän:

Nicer Dicer plus -setin... Minä en ole koskaan, en koskaan tilannut mitään mistään ostoskanavalta enkä yleensäkään juuri mitään esim. netin kautta. Olen kyllä sivusilmällä katsellut kuinka näppärästi tämä vehje "kuutio, siivuttaa ja pilkkoo tasakokoisia palasia...". En ottanut aikaa, mutta minusta tuntui, että tuo mainospätkä kesti ainakin puoli tuntia. Ja kun soitin tilauspalveluun, oli siellä linjoilla ruuhkaa. Että kyllä kait se kannattaa mainostaa.

En oikein jaksa uskoa, että tuo kestää pidemmän päälle esim. raakojen porkkanoiden tai perunan pienimistä. Mutta katsotaan. Vai jääkö se kaapin perälle yhtä hankalana kuin Tupperwaren salaattilinko... tai samaisen firman sipulinpilkkoja... Ahkerana kasviswokkien tekijänä uskoisin sille kuitenkin löytyvän käyttöä. Nyt pari viikkoa malttamatonta odottelua!

Hyvää uutta vuotta!

Uuden vuoden juhlinta meni perinteisellä mallilla. Tosin muutamaa tuntia aikaisemmalla aikataululla kuin joskus nuorempana. Ensin tuttavien luona syömässä tortilloja. Söin kolme kappaletta. Sitten kaupungin ilotulitusta katsomassa, joka oli jo klo 21. Höh. No, kyllä kait se jonkin verran rauhoitti iltaa. Tosin tämä meidän asuinalue on kyllä toistaiseksi todellinen rauhan tyyssija. Enpä kuullut lähistöltä yhtään pamausta.

Mutta yksi huonokin juttu sattui. Nimittäin palatessamme kaupungilta jonkun koira, pinseri, meni ohitsemme kamalaa paniikki juoksua. Ei saatu sitä pysähtymään, saati kiinni. Kyllä jollekin tuli nyt surkea uuden vuoden aloitus. Onneksi ei ole pakkasta. Toivotaan, että koira löytää isäntänsä pian, tai isänta koiransa. Kumma, kun ihmiset eivät ota vakavasti näitä varoitteluja, että jotkut eläimet todella kärsivät tuosta paukuttelusta. Oma PoikaKoirani vain haukoitteli ja välillä kuunteli pää kallellaan, että mitähän tuolla ulkona tapahtuu.

Uuden vuoden lupaus: lupaan käydä vaa´alla joka maanantai!

Siivoilen tänään joulun pois. Vaikka perinteisestihän "paha Nuutti pois vie".