Tämä viikko on ollut niin perusviikko kuin vain voi olla. Työtä, työtä ja yksi koulutus. Tuo koulutus oli taas niitä, jonka olisi voinut jättää välistä. Kouluttaja oli saapunut ihan Helsingistä ja voin kuvitella myös hänen turhautumisensa. Koulutus liittyi tietenkin tietotekniikkaan. Mutta kun sali oli täynnä iPadeja, Samsungeja ja Windows Surfaceja ei langaton verkko pelittänytkään. Itse istuin tunnin ja lähdin kotiin. Kyllä minä osaan laitteen ikoneja liikutella sormella näytön nurkasta toiseen. Kouluttaja puhui, kuinka appseja voi ostaa marketista. Siis omaa slangiaan. Työkaverini, joka hankki kännykänkin vasta muutama vuosi sitten, kysyi, että ihanko Citymarketista tai Prismasta...? No voi, eikun laitteen ja ohjelmiston tuottajan omasta "storesta"...
Mutta minä pistän tuon koulutuksen epäonnistumisen täysin järjestäjien piikkiin. Miksi järjestää suurin elein koulutus, jos ei edes verkko toimi? Miksi ottaa samaan koulutukseen mukaan tietotekniikan asiantuntijoita, meitä keskivaiheen tallaajia ja niitä, jotka eivät tiedä edes mikä on välilehti? Minä olisin halunnut luoda oman tilin, saada käyttäjäoikeuksia, voida hallinnoida toisten oikeuksia... Mutta ei. En kysynyt keneltäkään, mitkä olivat loppuillan tunnelmat.
Ja tarkennus aiempaan postaukseeni.
Vähän aikaa sitten kerroin näistä tanskalaisista brosten lyhtykynttilöistä ja kuinka ne mahtuvat tuikkukippoihin. Ne mahtuvat nimenomaan näihin Duni-tuikkujen (ruotsalaisia) kippoihin tosi hyvin, jää väljyyttäkin. Pirkka- ja Havi-tuikkukipot ovat vähän ahtaita, mutta kyllä nuo kynttilät niihinkin mahtuvat. Nyt minulla ei ollut kuin Pirkka-tuikkuja, mutta eikös ne ole samaa alkuperää Havin kanssa? Pirkka-tuikut on ainakin valmistettu Virossa.
Ja Stocmannilla ei ollut näitä kynttilöitä enää. Kodin Anttilasta löytyi.
Eilen torstaina parvekkeella oli vielä näin hyvä kukkaloisto. Mutta viime yön -7°C:n asteen pakkanen oli pelargoniallekin liikaa. Nyt tuli talvi.
