Perinteiset juhannuksen uudet perunat on sitten syöty. Kahden hengen taloudessa pikku kapallinen perunoita riittää moneen ateriaan. Melkein viikko ja melkein joka päivä noita perunoita syötiin. Ja on se kumma, että niitä perunoita pitää saada, vaikka tuo varhaisperunalajike Timo ei maistu yhtään miltään, ei sitten yhtään miltään. (Ja toiseksi ainakin minun vatsallani menee jokunen aika, ennen kuin sen toiminta sopeutuu uusiin pottuihin...)
Joten makua perunoihin saa sillistä.
Abban Ranskalainen sipulisilli, Boyn Sipulisilli ja Boyn Rapumarinoitu silli. Kestosuosikkini on tuo Abban silli. Mutta hyvänä kakkosena ja mukavana makuna tulee nyt kyllä tuo rapumarinoitu silli. Kerran erehdyin ostamman Ahti silliä. Voi hyvä tavaton kuinka suolaista se oli! Nyt katson aina tuoteselosteesta suolan määrän. Näissä silleissä se on noin 3g/100g, kun Ahti sillissä se on 7g. Ja sen kyllä huomasi.
Nyt on sitten pikku tauko uusien perunoiden suhteen. Odotan, että torille tulee Siikliä tai Veloxia. Ne sentään maistuvatkin joltain. Että ei tarvitse sanoa kuten isäni aikanaan ensimmäisistä uusista perunoista, "apulannalla kasvatettuja, kiireisille ihmisille...".
Mökin kasvatuslaatikoistakin pilkistää jo jotain vihreää. Mutta ristikoille köynnökseksi tarkoitetut tuoksuherneet ja kelloköynnökset paleltuivat alkukesän kylmyydessä. Ensi kesänä uusi yritys.
Edessä persiljaa, kehäkukkaa ja tilliä. Takana kahta erilaista salaattia. Niin ja ruohosipulia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti