Eilen päättyi kaksiviikkoinen kirpputoripöytävuokraus. Olen todella tyytyväinen myyntiin. Myyntiprosentti oli melko tarkkaan 70% (90 tuotetta). Niistä farkuista myytiin 80%, 23 paria 28:sta. Jakut myytiin kaikki. Se mitä jäi, oli lähinnä t-paitoja, mekkoja ja talvisempia vaatteita. Nyt vien loput vaatteet pelastusarmeijan keräyspisteeseen. Niin, paitsi pesin uudelleen ne neljä myymättä jäänyttä t-paitaa ja vien ne mökille. Kesämökkihän on perinteisesti suomalaisten kaatopaikan esiaste. Kyllä ne mökkipaidoiksi kelpaavat.
Olin eilen juhlistamassa USA:n itsenäisyyspäivää. Juu, tiedetään, oikeasti se on 4. heinäkuuta. Sen ainoan kerran kun olen USA:ssa käynyt, sattui se juuri tuon itsenäisyyspäivän aikaan. Niinpä me, jotka siellä olimme, päätimme pistää aina juhlat pystyyn myös täällä kotimaassa. Ruokana oli jättihampurilaiset, tietenkin itsetehdyt barbeque tyyliin. 200g:n jauhelihapihvi, päällä sinihomejuustoa, ananassiivu, kananmuna ja pekonia. Mutta huom, ei majoneesia. Annos oli niin iso, että toin neljänneksen pihvistä PoikaKoiralle. Doggiebag sananmukaisesti.
Tämä päivä meneekin sitten salaatilla, "Insalata Verde". Salaatinlehtiä, kurkkua, kevätsipulia, avokado ja fetaa.
Minun piti käydä tänään pankissa. En olekaan käynyt konkreettisesti pankissa kuin joskus kaksi vuotta sitten. Nyt nimittäin (tai on siitä jo varmaan vuosi aikaa) PoikaKoira oli saanut lompakkoni hampaisiinsa ja tyhjentänyt sekä silpunnut sen sisällön perinpohjin. Sinne meni taksikuitti, joka olis mennyt firman piikkiin, K-kaupan plussaetuseteli ja kympin seteli. Keräsin kympin setelin palaset lattialta ja ajattelin käydä vaihtamassa sen joskus ehjään. Se hetki oli sitten tänään. Vuoroaan pankissa jonottivat suureen ääneen puhua hölöttävät romanit, maahanmuttajat, eläkeläiset ja minä. Kun jokainen odottaa vuoroaan se numerolappu kädessä, voi "pankkineiti" lähteä sieltä tiskinsä takaa vaikka mihin, kun se jono ei ole siinä nenän edessä. Toki lakisääteiset tauot ne on pankkineidelläkin. Jonotin ainakin 45 min. Ja siinä jonottaessani huomasin, kuinka eläkeläiset nostavat valtavia summia käteistä rahaa. Satoja euroja kerralla. Ei se sitten ole ihme, jos joku ryöstetään. Onko se pankkikortin käytön opettelu sitten niin vaikeaa? Ei ainakaan minun 86-vuotiaalle anopille.
Ostin tänään jälleen mansikoita ja testasin kahta erilaista täytettä niihin juustokakkumansikoihin. Mascarponejuusto täytettä ja appelsiinijuusto & creme fraiche täytettä. Jälkimmäinen oli parempaa. Mutoinkin syömiset ovat tänään olleet aivan erilaisia kuin viimeaikoina. Nimittäin tuttavamme thaikkuvaimo oli antanut anopilleni kevätkääryleitä ja chilihärkäkastiketta. Anoppihan ei kyllä niitä syö, joten hän antoi ne meille. (Näin siis palkitaan ulkomaalaisen vieraanvaraisuus ja halu olla ystävällinen naapurille :)) Oheen olisi toki voinut keittää riisiä, mutta kevätkääryleet ja kastike riittivät mainiosti. Ihanan maukasta ruokaa! Ja mausteista!
Parvekepuutarhani, olisiko kahdeksan viikkoa istutuksesta? Nyt huomaa tehdyt virheet. Noin pieneen tilaan ei kannata istuttaa kolmea köynnöstävää kukkaa (krassi, tuoksuherne ja aito elämänlanka). Krassi varsinkin isoine lehtineen vie paljon tilaa. Ja muutenkin harvennusta olisi pitänyt suorittaa enemmän. Osa kasveista kaatui viime viikon tuulissa ja ne rötköttävät ikävästi. Nuppuja on kyllä kovasti. No, kokeiltu on tämäkin ja ensi kesänä ollaan taas viisaampia.
Eilen lähdin PoikaKoiran ja Aviokin kanssa marketille. Jäin sitten odottelemaan siihen ulkopuolelle, koska koiriahan ei saa viedä kauppaan. Siihen lähelle pörähti auto, josta nousi aika humalaista porukkaa. Yksi seurueen naisista, ja mitenkähän sen nyt kauniisti sanoisin, siis aika pullukka, huusi isoon ääneen "mä haluun subiiiiin". Marketin sisäpuolella on nimittäin Subway-ravintola. Niinpä yksi seurueen "herrasmiehistä" lähti yksiristikaksi askelin kohti markettia. Mutta ei suinkaan marketin sisäänkäyntiä kohden vaan siinä vieressä olevaa suutarinliikettä kohti. Liike oli suljettu ja mies rynkytti ja hakkasi ovea. Kääntyi sitten kohti autoa ja huusi "eih tääh oo auki". Sitten naisen suusta tuli painokelvotonta tekstiä. Vaikka siinä lähellä olinkin, en viitsinyt sanoa, että et sinä sitä subia tuolta suutarinliikkeestä saa...
Jotenkin alkoi pukata pientä stressinpoikasta tulevan viikon grillibileistä, sillä pelkällä makkaralinjalla meneminen ei ole enää "muodikasta". Niinpä suunnittelin menun valmiiksi.
Alkupala: raikas kesäsalaatti
focaccia-leipä
Grillattavat: hallonium-juustoa ja minttuhyytelöä
sinihome täytteisiä herkkusieniä
karitsan karetta
bratwurstilajitelma
maustettuja kanapaloja
Jälkiruoka: juustokakkumansikat täältä
Eiköhän näillä mennä. Saatanpa syödä itsekin aika reilusti, ainakin noita karitsan kareita.
Parvekepuutarhassani kukkii jo!
Mökkeilyn lomassa piti tulla piipahtamaan tällä kaupungissa. Kirpparipöytä vaati järjestelyä ja parvekepuutarha kastelua.
Siellä meidän mökkikylällä on vielä vanha kyläilykulttuuri voimissaan. Kesäasukkaat ja kyläläiset kutsuvat toisiaan kahville ja grillaamaan. Minäkin olen käynyt jo monessa paikassa. Onneksi kaikki ovat aika ymmärtäväisiä tämän diettini suhteen ja pääosin olen sinnitellyt salaatilla ja erilaisilla "nesteillä". Mutta vastavuoroisesti pitäisi minunkin kutsua meille porukkaa vierailulle. Niinpä ensi viikon perjantaina meillä on grillibileet. Mitähän sitä tarjoaisi? Ajattelin, että Aviokki saa grillata erilaisia lihoja ja maustettuja raakamakkaroita, hallonium-juustoa ja oheen raikasta salaattia. Jälkiruoka? Itse kun en koskaan syö jälkiruokaa... Mökillä ei ole pakastinta, niin ainakaan jäätelöä se ei voi olla.
Ja nyt on ihanan lämmin. Toivottavasti ei tule kova ukkonen illaksi. Minä en ole koskaan pelännyt ukkosta, mutta vanhemmuuttaan sitä on oppinut kunnioittamaan. Jatkuvasti saa lukea lehdistä ukkosen aikaansaamista tuhoista. Tämä on vähän hätäinen postaus, pitää lähteä ulkohommiin!
Hip hei ja hurraa! Tänään vaaka osoitti sitten sen, mitä tässä on jo toista kuukautta odotettu: miinusta 20 kg ja 100 grammaa päälle! Eilenhän lukemat olivat tuossa taulukossa ylöspäin, mutta niin vain aamulla oli vaa´assa hyvät lukemat. Oikeastaan arvasin sen, koska eilinen päivä meni vessassa ravatessa ja muutenkin olin liikkeellä koko päivän. Tosin kuten sanoin, olen käynyt jo lukemisa 61,8 kg, mutta nyt katson välitavoitteen täyttyneen.
Jospa sitten ottaisi sen uuden tavoitteen, 59 kg. Siihenhän on matkaa 2,7 kg. Jos vaikka joskus syksyllä olisi nuo lukemat puntarissa. Syyskuun alku on hyvä tavoite. Silloin myös diettiä ja elämäntapamuutoksen opettelua tulee vuosi täyteen. Jaa, mutta eihän siihen ole kuin kaksi kuukautta. Marraskuun alku...?
Aikaisemmin (siis monesti...) olen pudottanut painoa aina talvisin. Minusta syksy, talvi ja kevät säännöllisine rytmeineen on hyvä pohja painonpudotukselle. Mutta kyllähän tämä kesäkin on ihan ok. Pitää vaan jättää ne kesäherkut vähemmälle. Ja kesäisin on aina enemmän kaikkea syömistapahtumia. Nytkin parit grillijuhlat odottavat... Joskus mietin, mitä ne normaalipainoiset ja hoikat ihmiset oikein syövät? Kun meikäläisellä jokainen syöty suupala tuntuu ja näkyy painossa.
Olen todella tyytyväinen myös kirpputorimyyntiini. Viikossa pöydästäni on ostettu 64 tuotetta. Hinnaltaan 1 - 8 euroa. Jotkut sanovat, että kirppiksillä varastetaan pöydistä paljon tavaraa. No tällä kirppiksellä ainakin tuntuu olevan rehellisiä asiakkaita. Onhan pöydästä voinut kadotakin jotain pitkäkyntisten mukaan, mutta jos joku haluaa jotain niin kovasti, niin vieköön.
Kevyttä kesäherkkua tulossa!
Siis hei, mitä on kahdessa kuukaudessa tapahtunut? Ei tämä tosiaankaan ole ollut diettiä, paremminkin tasapainoilua. No, hyvä ettei ole enempää noussut. Nyt sitten uudella otteella heinäkuuhun. Ainoa tie taitaa olla liikunnan lisääminen. En tosiaankaan ole liikkunut juuri minkään vertaa. Kun nyt on ne lenkkaritkin, voisi yrittää vaikka juosta.
Kirpparimyynti ilahduttaa. Kuten sanoin, vein myyntiin mm. 28 paria farkkuja. Niistä 18 paria on myyty. Vielä viikko myyntiaikaa jäljellä. Toivottavasti pöytä tyhjenee mukavasti.
Jee, minä saan ainakin 20 karviaista! Vielä viime vuoteen saakka tässä oli syreenipensas, mutta sitten myyrät söivät sen. Istutin tilalle niin piikikkään pensaan kuin keksin, eli karviaisen.
Ostin tänään puoli kiloa mansikoita (6,50€). Samoin paketin vaniljajäätelöä. Myöhäisen lounaan jälkeen siivutin kuppiin mansikoita ja päälle noin 1,5 cm:n paksuinen siivu jäätelöä. Eipä maistunut kummoiselta. Kumpikaan. Jäätelö tai mansikat. Mutta niin kait se on, että mansikoiden jalostus kuljetuksen ja pakastuksen kestäviksi on vienyt niiden maun. Tai sitten kun on mättänyt suuhunsa vuosia jotain keinomakeaa, ei tuollainen luonnon makeus paljoa herätä makuaistia.
Huomenna olisi sitten jälleen kuukauden ensimmäinen maanantai. Virallinen painon taulukointipäivä. Saas nähdä. Mutta painon pitää tosiaankin alkaa viitosella, menee aikaa sitten kuinka kauan tahansa, ennekuin jätän homman.
Päivän ruokailut
- aamupala: kaksi siivua minihiilarileipää, suvujuustoa, kurkkua ja kaksi palaa tummaa suklaata
- myöhäinen lounas: itse tehty kanasalatti (broileria, salaattia, tomaattia, kurkkua, hunajamelonia, fetaa, kevätsipulia ja oliiveja), lisäksi jälkiruoka: mansikoita ja vaniljajäätelöä.
Viikon luontokuva. Sudenkorento on kuoriutunut jommasta kummasta toukasta. Toukkahan saattaa viihtyä usemman vuoden järven tai joen pohjassa, kunnes se nousee maalle. Kuoriutunut sudenkorento oikoo itseään ja siipiään muutaman tunnin, parittelee ja kuolee...
