Paras tapa pitää ruoka pois mielestä ja nälkä loitolla, on puuhailla koko ajan jotain. Tämän olen jo huomannut ja todennut ennenkin. Tänään töiden päälle pakotin itseni pesemään ne jälljelle jääneet kaksi ikkunaa, joista toista ei ole pesty kolmeen vuoteen... Nyt voin sanoa, että talon pohjois- ja itäikkunat on pesty. Eteläpuolella odottaa vielä yksi pieni ikkuna.
Ja pesin kaiken lisäksi verhot. Peseminen nyt ei rasita, senkus pistät verhot koneeseen. Mutta se silittäminen.... Silität neliökaupalla, ranteet kipeinä verhoja, eikä niistä saa sileitä millään. Ja sitten se ikkunaan ripustaminen. Ripustaminen nyt ei rasita, mutta se niiden asetteleminen nätisti. Minä en ymmärrä, miten se voi olla niin vaikeaa saada verhot asettumaan nätisti, sillä tavalla aaltomaisesti ikkunan eteeen. Ainakin ne reunaosat kääntyvät aina ylöspäin ja verhot ovat kuin lentoon lähdössä.
Mutta minäpä olen keksinyt ongelmaan ratkaisun. Maalarinteippi! Siitä vain taittamaan verhon reunoja hieman sisäänpäin ja pyöreä taitos pysyy hyvin paikallaan, kun sen kiinnittää alareunasta maalarinteipillä. Teipin voi irroittaa parin kuukauden päästä, kun verhot ovat "asettuneet" paikoilleen.
Jos nyt oikein hakemalla hakee eroa entisen ja vanhan välillä, niin kyllä kait sitä pienen eron puhtaudessa huomaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti