11 faktaa

Jatkan haastetehtävän kimpussa. Tässä tulevat 11 faktaa itsestäni. Ja tämä on vaikeaa...

- Inhoan kaikkea leikkimistä. Jos vaikka häissä tms. on jotain leikkejä, niin tunnen itseni vähintään vaivautuneeksi ja yritän luikkia pakoon tilanteesta. Tai sitten olen tekopirteä. Sama koskee myös kaikkia työyhteisöpäivien tekoteko leikkejä. Olen varmaan tylsä, mutta en osallistu niihin, jos vaan voin välttää tilanteen.
- En koskaan leikkinyt lastenikaan kanssa. Ihan itse hoitivat homman. Yhdessäolon korvasin lukemisella ja muulla puuhastelulla. Kun lapset kasvoivat, oli itsellekin oikein mukava odottaa yhdessäolon hetkeä ja jatkaa jonkin hyvän kirjan lukemista. 
- Vaatekaappini värit ovat nykyisin musta, valkoinen ja punaisen eri sävyjä. Farkut ovat tietenkin sinisiä. En ole koskaan ostanut beigejä tai ruskeita vaatteita.
- Lempikappaleeni voit kuunnella täältä Tämä liittyy myös siihen yhteen suosikkielokuvaani, Pulp Fictioniin.
- Haluan liikkua ja lenkkeillä yksin. Tai korkeintaan kaksin. Eilen joku liikuntaterapeutti televisiossa ehdotti työpaikkojen ryhmäliikuntavuoroja. Voi tsiis... Miksi työpaikastakin pitäisi tehdä joku japanilaistyyppinen "meidän perhe, ollaan aina yhdessä"-juttu?
- Varsinainen ystäväpiirini on aika suppea. Eräs tuttavani sieltä Helsingin työpäästä kertoo koko ajan, kuinka hänen ystävänsä tekivät/olivat/kertoivat sitä ja tätä. Mietin, onko hänellä todella noin paljon ystäviä, vai ovatko he vain tuttavia?
- Jos olisi varaa, muuttaisin jonnekin, missä on ainainen kesä. Australiaan, Karibialle...
- Olen intohimoinen pyykin pesijä. Myönnän, kone ei ole läheskään aina täynnä.
- Ikkunat ovat vieläkin tälle kesälle pesemättä. Näkeehän noista läpi.
- En ole koskaan tankannut autoa. Aina on joku löytynyt siihen hommaan. Kun isäni kuoli, äitini lähes ensimmäinen kysymys oli "Osaatko tankata auton?" No, meistä ei kumpikaan osannut... En muuten tiedä, onko äitini joutunut opettelemaan tuon taidon. Pitääpä kysyä.
- Melkein kaikkeen voisin rahani tuhlata, mutta ravintolaruokailun suhteen olen hirveän pihi. Johtuu varmaan siitä, että niin monesti rahoilleen saa ala-arvoista vastinetta. Eli siispä kokeilen ja kokkailen itse mielelläni uusia reseptejä. Joskus onnistuu, joskus ei.

Ja tämä postaus ei syntynytkään tuosta vain! Sitten vielä omat kysymykseni ja haastettavat myöhemmin.

Kasvatuslaatikosta parvekkeelta

Painajaisia

Työntäyteinen ja kiireinen Helsingin reissu on sitten ohi. Työtä, lounasbuffettia, juhlaillallista, yömyssyjä, kaupungilla kiertelyä, kaikki nämä veivät kyllä voimat melko tarkkaan. Ja nyt tuli sitten todistettua sekin, että nälkä ja väsymys eivät ole hyvä yhdistelmä, silloin kyllä kontrolli syömiseen voi pettää pahasti. Nimittäin söin eilen hotellilla normaalia suuremman aamupalan. Lounasaikaan ei ollut vielä nälkä, ja ennen kotiin lähtöä kiertelin vielä kiireisellä vimmalla kaupoissa (en ostanut mitään!). Kun sitten saavuin lentokentälle, huomasin olevani janoinen ja nälkäinen. Ostin ihanan ison täytetyn sämpylän ja Royalin SUKLAAPATUKAN! No, siitä on vielä jäljellä muutama palanen...

Kotiin päästyäni olin ihan yliväsynyt. Ja näin koko yön painajaisia. Minua mm. ammuttiin päähän. Tunsin unissani, kuinka luoti lävisti pääni ja kuinka lämmin veri valui selkääni myöten. Ja tunsin kuinka vajosin tajuttomuuteen... Sitten näin unessa nälkää näkeviä lapsia, joita pakkosyötettiin, lasten kasvot muuttuivat välillä epämuodostuneiksi... Ja oli vielä joku kolmaskin painajaispätkä, mutta onneksi en muista sitä. 

Mutta takaisin todellisuuteen. Eli aamulla paino oli sitten noussut kilon. Ja tänään on vielä meno tuttavien luokse. Mutta sitten alkaa onneksi ihan tavallinen arki. Herkuista kieltäytyminen ja tarkka ruokavalio. 59 kiloa, here I come! Ja jatkan haasteiden parissa ensi viikolla.

Kuten olette varmaan uutisista huomanneet, on Pohjois-Suomessa satanut runsaasti. En päässytkään PoikaKoiran kanssa tavallista reittiäni. Iso voima on tulvalla ja vedellä. Tuolla taustalla näkyy kaksi penkkiä, joiden jalusta on graniittia. Niin vain on toinen penkeistä keikahtanut tulvan voimasta. 

Haasteita, osa 2

Jatkan haasteiden parissa, tällä kertaa vastaan Laiskiaisen kysymyksiin.


1. Suosikki ruokasi?
Olen melkein kaikkiruokainen. Ainoat ruoat, joista en pidä ovat maksalaatikko ja simpukat. Mutta lempiruokia onkin sitten isompi määrä. Eli savustettu lohi uusien perunoiden kera, lasagne, sushi, pizza ja hernekeitto (ihan totta!).

2. Paras kaudenhoito vinkkisi?
Jossain bloggauksessani kerroin, että minä en paljoa kauneuttani hoitele. Vesipesu ja kosteusvoide riittää. Jos hajuvesi on kauneudenhoitoa, niin niitä kyllä menee. Nyt on ostoslistalla Issey Miayken uusin...

3. Suosikki lajisi/jumppasi?
En voi kamalasti jumpata. Minulla on diagnosoitu asentohuimaus. Tämä tarkoittaa sitä, että korvien tasapainoelimissä olevat pikku "kivet" liikkuvat huonosti ja äkilliset pään liikkeet saavat aikaan huimausta. Eli pitää tyytyä tasaisiin lajeihin kuten kävely ja pyöräily. Juoksemisen aloittaminen on suunnitelmissa...

4. Mitä ilman et tulisi toimeen?
Pesukone, jääkaappi ja keskuslämitys... No tottakai ihmissuhteet ovat tärkeitä.

5. Vinkkisi painonhallintaan?
Laske kalorit. Muuta tietä ei ole!

6. Suosikki vuodenaikasi ja miksi?
Kesä. Sen valo ja lämpö. Ei ole ihanampaa kuin olla valveilla ja katsoa kesäaamun sarastusta joskus klo 4 aikaan aamulla. Katsoin Lontoon olympialaisten avajaiset ja valvoin ihan tarkoituksella sitten tuohon neljään... Tosin olin aamulla aika rättipoikki. (Oli muuten mahtavat avajaiset. Itse pidän juuri tuollaisista huumorilla höystetyistä, ei niin tärkeilevistä tapahtumista. Sellaiset Kiinan viimekertaiset, millimetrin tarkkuudella suoritetut tuhannen ihmisen joukkokohtaukset, eivät ole minua varten)

7.  Aamun virkku vai torkku?
Aamun virkku.

8. Suurin saavutuksesi?
Millähän saralla tätä mitataan. Nyt voisin paljastaa sen, että jos teillä on kotona kouluikäisiä lapsia, niin minun nimeni komeilee yhden oppikirjasarjan kansissa. Myyntiluvuista päätellen aika monen perheen koululaisen repusta tuo opus löytyy... Minusta sen tekeminen on ollut aikuisikäni paras homma. Saada jakaa hienoa tietoa tuleville sukupolville.


9.  Parasta sinussa?
Yritän olla positiivinen ja olen luotettava.

10. Paheesi?
Ajan lujaa autolla. Minun ei juuri ohitella. Ei minulla silti ole kiire minnekään. Kun on hyvä auto, hyvä ilma ja hyvä maantie, on mukava ajella vähän reippaammin. En minä silti mikään hullu hurjastelija ole. En ota mitään turhia riskejä. Ja vain yhden huomautuksen olen saanut. Ajoin 50 alueella 54...

11. Paljonko käytät viikossa aikaa liikuntaan?
Jos liikunnaksi lasketaan koiran ulkoilutus, ja onhan se, niin varmaan 7 tuntia. Lisäksi työmatkapyörailyä 50 min/päivä. Eli tuleeko siitä yhteensä 11 tuntia?

Jatkuu muutaman päivän kuluttua!

Nyt on laihduttajan painajaisviikko. Tänään minulla oli äiti&tytär päivä (ts. tytär tarvitsi äitiä rahoittajaksi...). Kävimme myös yhdessä syömässä meksikolaisessa ruokapaikassa. Huominen ja ylihuominen menee Helsingissä työhommissa, se meinaa ravintolaruokailua. Perjantaina on kesän viimeiset grillibileet, toivottavasti. Yritän syödä kohtuudella. En syö ylimääräisiä välipaloja.

Haasteita

Sain haasteen blogituttaviltani J.B.:ltä ja Laiskiaiselta. Haasteet ovat tällä kertaa aika haastavia, joten vastaan niihin jatkokertomuksena. Aloitan kohdasta 2.

Rules of the Liebster Award

1. The person nominated must share 11 facts about themselves.

2. The person nominated must answer the questions the tagger ( the person who nominated them) set for them.

3. The person nominated must choose 11 people to tag (nominate) and create 11 questions for them to answer. Then they must go to their pages and let them know they were nominated! There are no tag backs!

Ensin J.B.:n kysymykset

1. Mikä herkku tai ruoka on suurin kompastuskivesi laihduttaessasi?
En voi sanoa, että mikään ruoka varsinaisesti olisi muodostunut kompastuskiveksi. Minulle ongelma on ollut ruoan määrä. Joskus tekee kuitenkin mieli pizzaa, tuoreita sämpylöitä ja suklaata. Pizzaa olen nyt kesällä syönytkin ja sitä tummaa suklaata pitkin kevättä palan päivässä. Kyllä laihdutettaessakin voi syödä hyvää ruokaa, määrä ratkaisee.

2. Mikä on suosikkielokuvasi ja miksi?
Voi, niitä on niin monta! Voin sanoa, että yleisesti Tarantinon elokuvat, suosikkina Pulp Fiction ja Reservoir Dogs. Pidän Tarantinon tyylistä ohjata ja näyttelijöiden vuorosanat pikku kikkailuneen ovat loistavia. Kubricin Full Metal Jacket on myös hyvä, samoin Altmanin 3 naista ja Stonen The Doors. No, kyllähän rauhallisemmasta päästä Piano, Englantilainen potilas ja Hiljaiset sillatkin ovat hyviä. Tv-sarjoista ehdoton suosikkini on Brideshead revisited (Mennyt maailma). Katson sen kerran kesässä läpi. Samoin katson kerran vuoteen The Doors elokuvan. Sen innoittamana päätin, että joskus käyn Jim Morrisonin haudalla. Ja sen olen myös tehnyt.

3. Millaisesta musiikista pidät? Onko sinulla joku ihan ehdoton suosikki? Lempilaulusi?
Pidän monenlaisesta musiikista, ennenkaikkea melodisesta. Led Zeppelinistä Queenin kautta Kirkaan. Nykylaulajat tuntuvat kaikki samanlaisilta.

4. Uskotko romanttiseen rakkauteen vai pidätkö ns. rakkautta vain luonnon keinona saada meidät lisääntymään?
Tottakai romantiikkaa tarvitaan!

5. Mikä on yleisin kehu, jonka saat?
Minuun voi luottaa. Teen sen minkä lupaan.

6. Pitäisikö kannabis laillistaa Suomessa?
No ei missään tapauksessa. Olen nähnyt niin paljon tuon aineen haittavaikutuksia. Olen käynyt muutaman kerran Amsterdamissa, mutta "maalaistyttönä" ei ole tullut kertaakaan edes mieeleni kokeilla ko. ainetta. 

7. Millainen on unelma-asuntosi?
Radiopsykologi Frasierilla on mukava kämppä!

8. Missä asiassa haluaisit olla parempi?
Jaa, näillä mennään mitä on annettu. Ehkä vähän hienotunteisempi. Sanon varmaan joskus toisille asioita vähän liian suoraan.

9. Jos sinun pitäisi vaihtaa ulkonäköä jonkun kanssa, kenet valitsisit ja miksi?
En halua vaihtaa ulkonäköäni kenenkään kanssa. Eihän minua sitten kukaan tuntisi :)

10. Mistä olet epävarmin ulkonäössäsi? Mistä pidät?
Bikinirannalle en ehkä enää lähtisi. Sen verran on itsekritiikkiä.

11. Kun avaat ulko-ovesi, mitä näet?
Ulospäin menessä vehreän pihamaan ja kauempana suojelukohteita, ihania kunnostettuja vanhoja rakennuksia. Sisäänpäin tullessa näen kotini, josta pidän.

Jatkuu huomenna!

Sadetta, sadetta

Viikonloppuna satoi 48 tuntia yhteen menoon. Masentavaa. Olin sopinut, että menen kotiini pesemään niitä viime viikonlopun onnettomuudessa sotkeentuneita mattoja. Äitini yritti sanoa, että ei sinun tuohon kaatosateeseen tarvitse mennä, mutta ajattelin, että koska olen sinne sitä varten mennyt, niin matot pestään. Nyt ne ovat sitten painepesurilla ja sadevedellä huuhdeltuja. Veri on hankala pestävä... Kerroin äidille myös niistä kotihoidon mahdollisuuksista. Tarpeen tullen kotisairaanhoitaja voi käydä asiakkaan luona 4 kertaa vuorokaudessa joka ikinen päivä. "Höpö höpö" sanoi äitini, "kerran kuussa riittää". Että on äiti kuntoutunut! Niin, eihän se kotisairaanhoito sitä estä, että joskus voi kaatua kylppärissä ja iskeä päänsä lavuaarin reunaan (ja sitten raahautua eteiseen, jossa menettää tajuntansa jos kuinka pitkäksi aikaa ja menettää verta kamalasti...).


Huomenna on jälleen virallinen punnituspäivä. Kuukauden ensimmäinen maanantai. Pudotusta ei varmaankaan ole, mutta ei nousuakaan.

Joskus pistin kuvan tästä mökin kasvatuslaatikosta, jolloin salaatinlehdet olivat vain pieniä vihreitä täpliä. Nyt salaatti on kasvanut kovasti. Sen takaa yrittää kehäkukkarivistö työntää kukkiaan. Tilli on hävinnyt taistelun krassin suurien lehtien alle. Osaapahan ensi vuonna tehdä tämänkin paremmin.

Vähän eteenpäin

Aamulla sain sitten aikaiseksi soittaa äitini kotikunnan vanhustyöstä vastaavalle. Oli oikein hyvä puhelu ja tulin heti paremmalle mielelle. Sieltä sain konkreettisen puhelinnumeron ja nimen, jonka avulla aloitamme kartoittamaan äitini avun tarvetta. Kyllä apua näköjään saa, mutta sitä on osattava pyytää. Mutta tottahan on varmasti myös se, että jos joutuu johonkin laitokseen, niin siellä kyllä saa jäädä sängynpohjalle makaamaan. Resurssit ei yksinkertaisesti riitä.


Aamulla ilma oli syksyisen raikas. Nytkö se kesä sitten meni? Toivottavasti ei. Järkyttävää, jos joutuu töihin pyöräillessä käyttämään heti hanskoja... 


Huomasin tänään jomman kumman iltapäivälehden kannen otsikon "Kuinka pääset irti kesäkiloista?" ja sitten siinä perässä oli liuta julkkisten naamoja. Mutta eipä koske minua tuo juttu! Katsoin myös joku päivä pätkän Dr Phil -ohjelmasta. Siinä keskusteltiin laihduttamisesta. Vastakkain oli näitä jenkkilän laihduttajia, suurimman pudottajan treenaaja, Kelly Osbourne ym. Vastassa tietenkin pullukoita. Tulin kyllä pahalle päälle kuunnellessani näitä pullukoiden repliikkejä. "Ei minulle ole kukaan kertonut kaloreista". Siis haloo... "Ei minulla ole aikaa kuntoilla". En minäkään ole varsinaisesti kuntoillut, mutta silti laihtunut.  Siis tuli vain mieleen, että kyllähän syitä aina löytyy, miksi on lihava...

Hansaruusu. Saisipa mukaan myös tuoksun!

Sisustamista

Minä olen sitä ikäluokkaa, jonka nuoruuden ensimmäiseen omaan asuntoon kuuluivat Lundia-hyllyt. Niitä tuli ostettua tarpeen tullen pikkuhiljaa lisää. Matalampaa, korkeampaa, ovia, laatikoita, päätyjä. Ja ajattelin, että sitten kun lapseni lähtevät opiskelemaan, saavat he kodin perintönä siitä itselleen vähän aloitusmateriaalia kodin sisustamiseen. 


Mutta pah! Tyttäreni sanoi, että on aina inhonnut noita hyllyjä. Poikani sentään otti muutaman osasen. Yhden matalamman hyllysarjan sain onneksi myytyä. Nyt sitten meille palautui tuo poikani hylly. Kyllä sitä tarvittiinkin. Kirjoja on kaksin kerroin nykyisessä hyllyssämme. Joten hajoitin osan hyllykköä, lisäsin väliin tikkaita ja hyllyjä, järjestelin kaikki kirjat tekijän mukaan aakkosjärjestykseen. Sitten huomasin, että hyllykön päähän mahtuisi vielä 60 cm leveä osa. Mutta... Se oli millimetristä kiinni, että tuon levyiset hyllyt mahtuivat siihen. Ja toisessa päässä oli ainakin kaksi millimetriä tilaa. Yritimme yhdessä Aviokin kanssa työntää kolme ja puolimetristä hyllykköä oikealle. Eihän se inahtanutkaan. Ei auttanut muuta kuin purkaa jälleen kaikki kirjat pois ja sitten saimme liikautettua hyllykköä tuon tarvittavan millimetrin. No, tulipahan pyyhittyä ainakin pölyt huolella pois myös niiden kirjojen takaa, jotka olisivat voineet olla paikoillaan lisäysoperaation ajan.


Ja kyllähän tuo Lundia-hyllykkö on ihan sopiva, jos on paljon kirjoja. Ei siinä ainakaan hyllyt taivu kirjojen painosta, niin kuin erään ruotsalaisen huonekalufirman versiossa...


Minulle kirja on arvokas omaisuus, aivan kuten cd-levyt tai dvd-elokuvat. On kiva tietää, että siellä se on, vaikka ei sitä aina luekaan. Samoin kuin musiikissa, voin ottaa jonkun cd:n silloin tällöin tai katsoa elokuvan. Ja tiedän, että se on saatavilla, kun haluan nauttia siitä.


Päivän syömiset
- aamupala: kaksi mukia mustaa kahvia, kaksi vanhaa piparia, yksi mini Pirkka-jäätelöpuikko
- myöhinen lounas: 5 pientä uutta perunaa, vesisipulivoi kastiketta, 3 palaa silliä, coleslavia, kaksi lasia piimää ja kaksi rypsiporsas chilipekoni pötkylää
- illalla: saunakalja tai kaksi...


Elikkäs aika paljon on tänään mennyt ravintoa, mutta rehkittykin on!