Painajaisia

Työntäyteinen ja kiireinen Helsingin reissu on sitten ohi. Työtä, lounasbuffettia, juhlaillallista, yömyssyjä, kaupungilla kiertelyä, kaikki nämä veivät kyllä voimat melko tarkkaan. Ja nyt tuli sitten todistettua sekin, että nälkä ja väsymys eivät ole hyvä yhdistelmä, silloin kyllä kontrolli syömiseen voi pettää pahasti. Nimittäin söin eilen hotellilla normaalia suuremman aamupalan. Lounasaikaan ei ollut vielä nälkä, ja ennen kotiin lähtöä kiertelin vielä kiireisellä vimmalla kaupoissa (en ostanut mitään!). Kun sitten saavuin lentokentälle, huomasin olevani janoinen ja nälkäinen. Ostin ihanan ison täytetyn sämpylän ja Royalin SUKLAAPATUKAN! No, siitä on vielä jäljellä muutama palanen...

Kotiin päästyäni olin ihan yliväsynyt. Ja näin koko yön painajaisia. Minua mm. ammuttiin päähän. Tunsin unissani, kuinka luoti lävisti pääni ja kuinka lämmin veri valui selkääni myöten. Ja tunsin kuinka vajosin tajuttomuuteen... Sitten näin unessa nälkää näkeviä lapsia, joita pakkosyötettiin, lasten kasvot muuttuivat välillä epämuodostuneiksi... Ja oli vielä joku kolmaskin painajaispätkä, mutta onneksi en muista sitä. 

Mutta takaisin todellisuuteen. Eli aamulla paino oli sitten noussut kilon. Ja tänään on vielä meno tuttavien luokse. Mutta sitten alkaa onneksi ihan tavallinen arki. Herkuista kieltäytyminen ja tarkka ruokavalio. 59 kiloa, here I come! Ja jatkan haasteiden parissa ensi viikolla.

Kuten olette varmaan uutisista huomanneet, on Pohjois-Suomessa satanut runsaasti. En päässytkään PoikaKoiran kanssa tavallista reittiäni. Iso voima on tulvalla ja vedellä. Tuolla taustalla näkyy kaksi penkkiä, joiden jalusta on graniittia. Niin vain on toinen penkeistä keikahtanut tulvan voimasta.