torstai 16. elokuuta 2012

Mustikkaan!

Kun olin nuorempi, kuuntelin huvittuneena työpaikan naisten keskusteluja marjojen poiminnasta, säilömisestä ja pakastamisesta. Mietin, että minä en ole koskaan noin vanha. Mutta niin ne vuodet muuttavat asennetta. Ei voi sanoa, että olisin vieläkään mikään himohamstraaja, mutta kyllä nyt esimerkiksi mustikoita pitää saada jonkin verran pakastimeen. Ja onhan mustikka luokiteltu superfoodiksi sekä erinomaiseksi ravintoaineeksi laihduttajalle. Tosin itse en pysty asentohuimauksen takia paljoakaan mustikoita poimimaan, mutta onneksi Aviokki hoitaa homman. Minä sitten perkaan ne. Ja sehän on kyllä vihoviimeistä hommaa, koska mustikat rikkoutuvat herkästi ja tahmaannuttavat sormet. Puolukoita on paljon helpompi poimia, koska niitä esiintyy yleensä suurissa mättäissä ja perkaamisessa auttaa mm. tuuli. 

Ihanat, lämpimät kelit jatkuvat. On melkeimpä nautinnollista polkea aamuin työpaikalle. Kotimatka nyt menee aina, oli ilma mikä tahansa. Aamulla on joskus vaan niin paljon helpompaa hypätä bussiin tai ottaa auto alleen.

Päivän ruokailut:
- aamupala: sama mitä eilen, mustikka jugurtti ym. sekoitus
- lounas: mandariini
- päivällinen: katkarapu caesar -salaatti, coleslawia, 12  falafel -pyörykkää (ne oli pieniä, halkaisija noin 1 1/2 cm), pala brie-juustoa ja taas... minttujäätelöä....

Mutta poljin todellakin töihin, yhteensä 50 min ja lenkitin PoikaKoiraa 1h 15 min. Ja tuli hiki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti