keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Kevätväsymystä

Kyllä kait se kevätväsymys on ihan oikeasti oleva asia. Aikaisemmin en ole myöntänyt sellaista olevan olemassakaan. Jos joku on valittanut kevätväsymystä, niin olen ajatellut - niin, mitähän olen ajatellut - ihmisen olevan ehkäpä vähän laiska. Mutta nyt minua ei ole huvittanut mikään. Ei pitkään aikaan. 

Osaltaan siihen varmasti vaikuttaa tämä sää. Aurinkoa kyllä piisaa, mutta lämpöä ei. Toisaalta huolettaa se vanha juttu; äidin jaksaminen siellä kotona. Mitähän senkin asian kanssa tekisi? Kyllä minä sen ymmärrän, että kotona on paras, mutta kun siellä pärjääminen on vähän niin ja näin. Kolmanneksi ottaa tavattomasti päästä erään tuttavan puhelinsoitot. Tai saahan minulle soittaa, mutta miksi pitää soittaa aina humalassa? Olen yrittänyt olla ystävällinen ja kuunnelllut. Mutta nyt päätin, että soittokin vielä, niin minä annan kyllä kuulua miltä minusta tuntuu ja "lyön luurin korvaan".... (Tämä oli sitten tämän blogin valitusosastoa)

Tänään oli työpaikalla ulkoilu- ja virkistyspäivä. Onneksi sattui ihan kiva ilma (mutta siis kylmä). Mikäpä siinä oli työkavereiden kanssa kävellessä ja poristessa. Ja vähän syvällisempiäkin pohdiskellessa. Tavallaan mukavaa. Minä olen aina ollut vähän pidättyväinen työkaverien kanssa. Olen ajatellut, että työpaikalla ovat työkaverit ja ystävät ovat muualla.

Arvaatteko, mikä tämä on? Pilkkijöiden merenjäälle rakentama tuulensuoja. Uskoisin.

2 kommenttia:

  1. Voi voi, mulla o ollu iha samanlaine kaveri... ihana ihimine, sytämmeline ja auttavaine, entine naapurin rouva, meijän perheet teki monia yhteisiä reissuja nii koto- ku ulukomaillaki.Meijän lapset o vieläki ystäviä keskenää. Sitte muutettii eri paikkoihi ja aina, siis iha aina ku tämä ystävä soitti, ni bosniaaki ois ymmärtäny paremmi.... niinpä sitte lakkasin vastaamasta puhelimmee... kerrattain sitte laitto viestiä Naamakirjan kautta, että miksi ei saa puhelimella kiinni, vastasin iha ystävällisesti, että jos soitat selevinpäin, ni varmasti vastaan... hetkeen ei kuulunu mittää, mutta yhteyttä o pietty kuitenki Naamakirjan kautti :D

    Se hyvä puoli täsä ikkääntymisesä o, että uskaltaa sanua, niinku asiat o (noh, joskus sais jäähä sanomattaki) :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Määki oon ajatellu, että katon nyt vähän aikaa ja oon vastaamatta sen soittoihin. Siite joskus ku siltä tuntuu ja oon vähä rauhottunu, voin vastata ja katotaan miten asiat etenee...

      Poista