maanantai 5. toukokuuta 2014

Yö lentokentällä

Rentouttaava, ihana, muutaman päivän loma Krakovassa on takana. Tuliaisina kävelystä kipeytyneet jalat ja väsynyt olo. Eli aloitetaan käänteisesti eli viime yöstä.

Oletteko koskaan viettäneet yötänne lentokentällä? Minä olen. Nyt. Ja se oli ihan tietoinen valinta. Koneemme Krakovasta laskeutui puolenyön tietämillä. Viimeinen kone tänne pohjolaan oli lähtenyt puoli tuntia aikaisemmin. Valittavaksi jäi muutama tunti lentokenttähotellissa tai valvominen kentällä. Valitsimme tyttäreni kanssa valvomisen. Nimittäin hotellihuoneessa olisimme olleet ehkä vähän ennen yhtä, herätys vähintään klo 4,30 ja takaisin kentälle klo 5,30. Siis kannattaako neljän tunnin ajaksi varata ja maksaa hotellihuoneesta? Sen verran pihi olen, että ei kannata.

Tällaista kahvia olisin kaivannut yöllä. Cafe Cameleont, Krakova

Kävelimme valmiiksi lähtöportillemme. Siellä oli jo viisi tyyppiä valmiina penkillä makoilemassa. Pari tuntia sujui ihan mukavasti netissä surfatessa. Vähän ennen kolmea minäkin suoristin jalkani penkille ja yritin nukkua, mutta kaikenlaiset ilmastoinnin ja lentokenttähenkilöstön kulkemisen äänet ym. estivät nukahtamisen. Ja täytyy kyllä sanoa, että en ollut odottanutkaan nukahtavani. Kolmen maissa olimme tyttäreni kanssa väsymyksestä kylmissämme ja lähdimme yön auki olevaan kahvilaan. Siellä paistetiin (lämmitettiin) jo pullia. Tilasimme lämmittävät teet. Neljältä kahvilaan musiikki alkoi soida ja kentälle alkoi tulla enemmän väkeä. Viideltä aukesi ensimmäinen tax-free. Siinäpä se yö sitten hurahti. Nopeasti meni. Mutta totuudessa pysyäkseni, kyllä ihmisen pitää nukkua yöllä. Tai jos ei voi nukkua, niin ainakin sitten esim. yötyövuoron jälkeen pitää päästä nukkumaan. Sen verran naatti olen ollut tänään. 



Ei ole minusta yövalvojaksi. Tänään saunan jälkeen odottaa ihana oma peti! Hotellihuoneen sänky olikin hivenen kova...

Ja höh, olenko urautunut? Viisi päivää Krakovassa ja kolmesti päiväkahvilla samassa kahvilassa. Mutta kun löytää hyvän ja miellyttävän paikan, niin miksipäs ei.


Mitähän kuvioita barista olisi vielä osannut tehdä?



2 kommenttia:

  1. Kyllä moon kerran saman teheny ja jos joskus tilanne vaatii, ni teen toistekki, siksi järetöntä mustaki o muutamasta tunnista maksaa satane, siinä saa hyvän tuntipalakan itelle köö vähä kärsii :D

    Kuvat o kyllä taijeteoksia, en ihimettele että ootta kuvannu niitä, nyt jään oottamaan kunnon reissurapsaa Krakovan matkasta... nii ja kuvia! Musta o ihana lukia toisten matkakertomuksia, se o melkee niinku ite pääsis matkalle. Että kuha oot reissusta Manta elepyny ni näppis laulamaa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kyllä kuvakertomusta ja muutakin tulee, onpahan taas vähäksi aikaa kerrotavaa tänne blokiinkin.

      Minustakin on mukava lueskella toisten kertomuksia. Niistä saa myös hyviä vinkkejä mahdollisille omille reissuille.

      Poista