Puola. Mitä mieltä minä olin siitä etukäteen? Ajatuksisssani ajattelin maan jotenkin vähän reppanaksi ja nuhruiseksi sekä kommunismin jälkien näkyvän vielä selvästl. Mutta mitä vielä! Maa oli erittäin siisti. Taloja oli korjattu ja kunnostettu oikein kauniiksi. Varsinkin Varsovan ulkopuolella oli lähiöitä, joissa oli vanhoja, isoja (varmaankin ennen sotia eliitin asuinalueita) ja erittäin kauniita rakennuksia. Roskia ei näkynyt maassa juuri ollenkaan. Talojen edustoja lakaistiin koko ajan. Paikalliset tupakoijat (joita oli paljon) tummpasivat tupakkansa aina roskikseen. Enpä tainnut nähdä kenenkään polkevat tupakan tummpia maahan. Koirankakat kerättiin. Ja jopa ruokailun jälkeen ravintolassa pöytä siistittiin! Eräskin isä oli poikansa kanssa aterioimassa eräässä kahvilassa. Pieni poika murusteli tietenkin aika paljon. Lopuksi isä keräsi muruset pois ja noukki jopa isoimmat lattialta. Turistit ovat niitä jotka sotkevat... rikkovat pulloja kadulle...
Mutta asiaan. Ruokailut menivät mielestäni oikein hyvin. Aamupala ja illalla ruokailu ravintolassa (joka kylläkin oli AINA mahan täyttävä). Ei välipaloja tai mitään herkkuja.
Saapuessamme hotelliin, totesin sen olevan ihana. Minähän nukun vaikka "kamelinpaskalattialla", mutta hinnan pitää olla sen mukainen. Tämä täytti hinta-laatu -suhteen. Queeen Boutique Hotel. Meikäläisen käsilaukku rojottaa keskellä lattiaa.
Sitten ensimmäisen aamun aamupalalta. Tarjottavaa oli kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä, "ruotsinlaivatasoa". Minä tyydyin tavalliseen. Tuon päälle vielä tuoreita hedelmiä. Aviokki pistelee taustalla niitä Krakovanmakkaroita poskeensa. Puolassa on paljon erilaisia juustoja, etenkin homejuustot olivat erittäin maukkaita.
Ja jos olisi halunnut, aamunsa oli voinut aloittaa myös kuohuviinillä.
Eiköhän tämä riitä tällä kertaa. Aamuisia asioita aamulla! Käykäähän äänestämässä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti