Käytiin sitten taas äitiäini tervehtimässä. Lainatakseni erästä facebook-kaveriani, tuo päivän visiitti tuntuu henkisesti viikolta. Tämä on nyt tätä. Ruoaksi äitini oli tehnyt täytettyjä paprikoita. Ihan hyviä, mutta niissä oli täytteessä aivan valtavasti riisiä. En kuitenkaan kehdannut valittaa, ei tuo yksi ateria nyt maata kaada.
Aviokkini oli onnistunut ostamaan jostakin juuri oikeanlaisen lammaspaistin, tosin uusi-seelantilaista. Periaatteesa on etiikkani vastaista syödä jotain toiselta puolelta maapalloa raahattua, mutta antaa nyt tämän kerran olla. Marinoin paistin mintulla ja muilla yrteillä ja tukin siihen ainakin 30 valkosipulin kynttä. Toivottavasti tulee hyvää.
Tulomatkalla käytiin mutka mökin kautta. Tämä on vain tällainen muistutus -kuva. Voipi sitten seuraavalla kerralla vertailla lumien haihtumista.Takana näkyy se kuuluisa ulkovessa. Pakkanen oli muokannut järven kannen aivan mahtavaksi kestohangeksi. Kävin kävellen läheisessä saaressa ja kiertelin rantoja. Serkkuni aikoi lähteä ensi yönä kävelylle jäälle ja paistamaan makkaraa kuutamon valossa.
Tänään tein ihan oikeaa kotiruokaa. En oikein edes muista, milloin olen viimeksi kokkaillut. Olen yleensä tehnyt vain salaatteja ja joskus kasvis(broiler)wokkia viikonloppuisin. Muulloin olen ostanut salaatit valmiina kaupan tuoretiskiltä. Tänään sitten ruokittiin lapset, vävyehdokas ja miniä sekä tietenkin Aviokki, joka ei ole lasteni isä.
Söin itsekin ihan "tavallisesti". Eli valkosipulikermaperunoita, 5 lihapullaa + kastiketta ja salaattia. Mutta jotain kummallista on tapahtunut makuaistilleni. Valkosipulikermaperunat, lihapullat... en oikein maistanut mitään. Poikani kehui, kuinka ihana on syödä äidin lihapullia... astiat raavittiin viimeiseen muruseen. Mutta minulle ei maistunut. Onko kyse henkisestä vai fyysisestä ruuan vieroksumisesta??? Söin myös sen Mignon-munan, en pitänyt senkään mausta... Tyttäreni sanoi, että jos en olisi ostanut Mignon munia, hän olisi alkanut itkemään... Hän ja miniäni söivät niitä kaksi kappaletta (enempää ei ollut). Mutta hyvä, jos olen päässyt tällä pitkällä matkalla irti riippuvuudestani ruokaan... Mutta mitä ruokaa sitten minun tekisi mieli? En todellakaan tiedä... Hyvin maustettua kiinalaista... ehkä.
Katsottiin sitten eilen Aviokin kanssa pitkästä aikaa elokuva. Mel Gibsonin ohjama The Pasion of The Christ (en tiedä suomenkielistä nimeä). Se on kyllä vaikuttava elokuva Jeesuksen viimeisimmistä kymmenestä tunnista, vaikkei kovin uskovainen olisikaan. Elokuvaa katsoessa miettii, eikö tuo pieksäminen koskan lopu. Ja se ei lopu. Varmaan ohjaaja on tarkoittanut sen myös vertauskuvaksi tälle ihmisen kärsimykselle täällä maanpinnalla.
Pääsiäinen on oikeasti ihan mukava juhla. Sen takia ei tarvitse kärsiä samanlaista stressiä kuin joulun vuoksi. Pääsiäisenä voi vain olla ja rauhoittua.
Minä en ole päästänyt lapsiani koskaan virpomaan, muuta kuin ihan lähinaapureille. Tuo virpomispäivähän oli viime sunnuntai, palmusunnuntai. Taisivat lapset olla silloin pienempänä vähän katkeriakin minulle, kun muut kulkivat pitkin kyliä ja korit olivat täynnä karkkia. Mutta perustelin ja perustelen edelleen tuon kielteisen suhtautumiseni virpomiseen sillä, että siinä kirkollinen perinne on sekoittunut pahasti maalliseen, jota mainokset ja media vielä lisäksi hehkuttavat. Kyllä hyvää vuotta saa käydä toivottomassa, mutta siitä palkitseminen, ja mielestäni kerjääminen, ei kuulu perinteeseen. Kaiken lisäksi olemme menossa Pohjanmaalle äitiäni tapaamaan, ja siellä virpojat ovat liikkeellä tulevana lauantaina, lankalauantaina. Siellähän taas trullit kulkivat pääsiäisyönä vahingoittamassa mm. naapurin karjaa, jotta vuosi olisi huono. Ja sitä varten siellä poltetaan pääsiäiskokkoja, jotta trullit pysyisivät loitolla. Ja nyt näistä "pahantekijätrulleista" on tehty hyväntahtoisia virpojia...
Jaa, huomenna on sitten tulossa puoli sukua meille syömään. En löytänyt mistään mieleistäni lampaanpaistia, joten päätin tehdä... dadaa... lihapullia! Lisäksi kermaisia valkosipuliperunoita ja iso annos salattia. Teen nuo lihapullat valmiiksi nyt illalla, niin huomiselle jää vain salaatin ja perunoiden valmistus. Saatanpa itsekkin maistaa vähän noita valkosipuliperunoita. Niin, ja ostin lapsille (kaikki reilusti yli 20-v.) Mignon sulkaamunat, iik, ja itsellenikin....
Päivän syömiset
- aamupala: turkkilaista jugurttia, mustikoita ja Valion boysenmarja mehua. Ja jostain kumman syystä en muistanut juoda aamukahvia. Siis minä, joka olen juonut kahvia 10-vuotiaasta saakka. Vetäisin sitten kiireesti ennen töihin lähtöä kaksi mukia naaman, ja koko päivän maha on ollut sekaisin.
- luonas: 1 1/2 dl eilistä raejuustosalaattia
- päivällinen: kaupan tuoretiskiltä pastabroilersalaattia. En muuten huomannut, että siinä oli tuota pastaa, ei onneksi ollut kuin kymmen "suikeroa". Lisäksi juustosalaattia.
Siivous ei todellakaan ole parhaimpia hyveitäni. Sellainen jokakeväinen homma kuin ikkunoiden pesu, odottaa taas vuoroaan. Olen yrittänyt pestä joka vuosi ainakin muutaman ikkunan. En muista, milloin olisin käynyt kerralla läpi koko talon ikkunat. Nytkin tämän työhuoneen ikkunanpesusta on kolme vuotta aikaa, eli on varman vuorossa tänä vuonna... Asiaa jouduttaakseni/helpottaakseni ostin tämän (siis eikö nyt pitänyt olla "älä osta mitään -kuukausi"?):
Kärcherin ikkunanpesurin. Olen varmaan mainoksen uhri. Pesu näytti niin helpolta siinä mainoksessa. Edellisessä asunnossani oli 96 pestävää ikkunapintaa. Tuoreena ja ahkerana äitinä yritin noudattaa kotini perintöä; kaikki ikkunat pestään kerralla (ja joka vuosi), niin onpahan homma sitten ohi. Nyt vanhemmuuttani olen osannut antaa vähän periksi. Jos ei huvita niin ei huvita. Tehdään homma sitten joskus kun huvittaa. Sama koskee sitä yleistä siivoamistakin. Onneksi Aviokkini osallistuu hommaan. Ja tässä asunnossa on vain 50 pestävää pintaa. Mutta osa ikkunoista on niin suuria, että siinä todellakin tarvitaan apua.
Päivän ruokailut, tänään on ollut taas nälkä...
- aamupala: turkkilaista jugurttia, mustikoita, Valion boysenmarjakeittoa ja pala tummaa suklaata
- lounas 2 1/2 dl Knorrin tomaattikeittoa
- päivällinen: raastesalaattia, raejuustosalaattia ja salaatinkastike sekä pala italialaista maalaisgoudaa. Niin ja 5 x 5 cm:n pala Aviokin lautaselta jotain valmislasagnea, oli hyvää!
Kylläpä pitelee kylmää ilmaa. Voisi kait sanoa, ettei miesmuistiin ole ollut näin kylmää huhtikuun alkua. Ja kuinka pitkä on miesmuisti? 45 minuuttia. Varmasti monesti on ollut näin kylmä, mutta sen vain unohtaa, kun kesän ja lämmön kaipuu on niin suuri.
Täydensin tänään mökin kasvatuslaatikoiden siemenvalikoimaa. Ostin jo aiemmin tarhakehäkukkaa, nyt sitten lehtisalaattia, silopersiljaa ja tilliä. Kukansiemenistä ostin aitoelämänlankaa, tuoksuhernettä ja isoköynnöskrassia. Niistä on minun kasvimaani luotu. Mutta mökille ei todellakaan ole nyt pääsiäisen aikaan menemistä. Pakkasöinä kamiinalämmitys joutuisi liian koville.
Tänään oli taas koulutusta. Ja huomenna sitten kokous. Pidettäisiinpä meidänkin kunnassa joskus palaveriton viikko, kuten Kaarinassa.
Päivän syömiset, tänään on tullut syötyä normaalia enemmän. Olisiko jo vähän niinkuin tasapainottelun opettelua.
- aamupala: turkkilaista jugurttia, mustikoita, Valion boysenmarjamehua, pala tumma suklaata
- lounas: 2 1/2 dl Knorrin tomaattikeittoa
- koulutus: yksi pipari sinihomejuustolla, siivu tuoretta ananasta (tuore ananas ei sovi minulle, vieläkin pistelee ikeniä ja kieltä) ja puolenkymmentä viinirypälettä
- päivällinen: loput toissapäiväisestä lohisalaatista ja salaatinkastike, pala italialaista maalaisgoudaa
Aamu oli kaikesta huolimatta hyvä, vaikka heräsinkin jo puoli neljältä. Siinä sitten torkuskelin kellon soittoon (tai lintuhan se minulla livertää) ja mietin, nousisiko kahvin keittoon. Ja vaaka näytti sitten ihan armollisia lukemia, 62,7 kg! Siis 900 grammaa tavoitepainoon. En muuten ole vielä toteuttanut niitä tavoitepalkintoja. Jakku ei ole ollut vielä päällä ja kuten mainitsin, Baileys-pullo odottaa pääsiäistä.
Tänään on ollut koko päivän aivan karmea nälkä. Nälkähän on aivojen tila. Koska aamulla tulos oli hyvä, antavat aivoni syödä minun enempi. Ja ne tuovat sitä nälän tunnetta alitajunnasta esille ja yrittävät huijata minua syömään. Olen kuitenkin pysynyt tiukkana...
Minä en muuten vieläkään automaattisesti muista, kumpi pankkikorttipäätteen sanoista on luotto ja kumpi käteinen. Credit ja debet, vai miten se nyt meni. Huomasin luottokunnan laskusta, että olin vahingossa nostanut rahaa luottokortin puolelta. Tuli 80 euron nostoon 3,60 euroa lisämaksua. Eihän se paljon ole, mutta kuitenkin.
Päivän ruokailut
- aamupala: turkkilaista jugurttia, mustikoita ja Valion boysenmarjakeittoa, pala tummaa suklaata
- lounas: eilistä lohisalaattia ja salaatinkastike
- päivällinen: eilistä lohisalaattia ja salaatinkastike, coleslawin loput ja palanen italialaista maalaisgoudaa
Tuo yläpuoleinen otsikko on ensimmäisestä aapisestani. Siinä on kuvien kera runo kuukausista, ...toukokuu - kevään kohtaat. Ei puhuttu tuohon aikaan mitään ilmaston lämpenemisestä, mutta nyt kyllä hanget hohtaa. Lähdenkin tässä iltapäivällä koiran kanssa kävelemään kestohangille ja heittelemään palloa.
On varmaan tullut jo selväksi, että minun "monipuolisiin" harrastuksiini kuuluu television töllöttäminen. Katselen usein mitäänsanomattomia ohjelmia, kuten Pientä pintaremonttia, Satuhäät, Neljän tähden illallinen... ja ehdoton suosikkini on Kotikatu. Naurakaa vain! Elokuvia harrastan, mutta niiden katseluun pitää varata aikaa ja skarppi olo.
Yksi tyhmimmistä ohjelmista, josta olen onnistunut katsomaan kaksi jaksoa, on Rakkaudella katettu. Voi että se on nolo ohjelma. Siinähän mies menee kolmen naisen luokse illastamaan ja valitsee näistä sitten itselleen ravintolaillallisseuraa. Mutta minä en tajua, mikä tuon ohjelman pointti ja tarkoitus on. Siis katsojan näkökulmasta. Ei siinä kyllä ruokaohjeita tule ja se seuran hakeminenkin, suhteen eteneminen jää arvailujen varaan. Ohjelmaa katsoessa tunnen niin suurta myötähäpeää esiintyjiä kohtaan, että oiken puistattaa. Ahdistuneen hiljaisuuden ja teketeko keskustelun voi aistia ruudun tälle puolelle. Viime jaksossa neitokainen odotti vaaleaa sinisilmäistä poikaa. No, oven takana oli -ei täysin suomalaissukuinen- nappisilmä... Joo, voihan sitä kanavaa kääntää. Niin aioinkin tehdä tästä lähtien.
Aamupaino oli sama kuin eilen 62,9 kg
Päivän ruokailut
- aamupala: kaksi mukia kahvia, pala tummaa suklaata
- luonas: itse tehtyä lohisalaattia, coleslawia ja katkarapusalaattia. Tupla Tazza-kaakao.
Lohisalaatti: loimulohta pala, kaksi keräsalaattia, 5 tomaattia, kurkku, fetaa, nippu kevätsipulia ja loput eilisestä raastesalaatista (porkkanaa, retiisiä, appelsiiniä, melonia)
