Such a boring day!

Siis onko mitään järkeä pitää näin pitkää lomaa Suomen pimeinpään, kylmimpään ja tylsimpään vuodenaikaan? Nyt aikuisella iällä olemme usein Aviokin kanssa lähteneet heti joulun jälkeen jonnekin lämpimään. Se lämmin on aina ollut Kanarian saaret. Sinne kestävän kuuden tunnin lentomatkan kestää jotenkuten. Mutta nyt ei tullut varattua matkaa. PoikaKoiralle olisi pitänyt hommata hoitopaikka koirahoitolasta, alkoi säälittämään. Kesällä se oli siellä 10 päivää. Hoito oli hyvää, mutta koira laitostui heti. "Koiran koti on siellä, missä sen peti on kaksi päivää."


Olen matkustellut liki 40 maassa, mutta olin ensimmäistä kertaa rantalomalla, kun täytin 40 vuotta. Kanarialla tietenkin. Ja silloin huomasin, että tämähän on mukavaa! Ei tarvitse kantaa huolta mistään. Sen kun makaa rannalla ja lukee kirjaa. Ja huomasin myös, että auringonvalolla kesken Suomen talven, on todellakin valohoidollinen merkitys. Valohoito kantaa pitkälle kevääseen. Kanarian ystäviksi tuli myös tuo muutama päivä sitten maitsemani Kulinaarikko. Hän voitti erään lehden lukijakilpailusta ensimmäisen Kanarian matkansa! (Siis niin epäreilua, minä en ole koskaan voittanut mitään). Nyt tuo nainen on joka talvi Kanarialla.


Kanarian saaret ei ole kyllä mikään ruokailijan paratiisi. Jos sinut vietäisiin silmät kiinni johonkin ruokapaikkaan, et kyllä tietäisi, missä maassa syöt. Ja jos tilaa kuuden euron miekkakala-annoksen, saa myös kuuden euron annoksen... Mättöpaikkaa mättöpaikan perään. Ja ne sisäänheittäjät. Ne näkee jo varmaan jakauksen asennosta, että suomalainen tulee, eiku ruokalistaa nenän alle!

                                                        Kielentarkastajalle töitä


Muilla matkoillani on aina ollut mielenkiintoista tutustua paikalliseen ruokakulttuurin. Kerran eräs tuttavani kävi Meksikossa. Hänen palatessaan kyselin tietenkin ruokakokemuksia. "No kun se oli sellainen all inclusive -matka..." Siis voi ei... boooring... Sen minä vielä ymmärän, että aamupala syödään hotellissa, mutta kaikki muutkin ruuat... Minäkin olen tehnyt Arizonasta käsin päivän reissun Meksikoon. Syötiin paikallisessa kuppilassa tosi hyviä fajitaksia ja tortilloja. Tosin seuraavana päivänä ei voinut poistua kovin kauas WC:n läheisyydestä...


Ostin kesällä itselleni David Nichollsin (Rimakauhua ja rakkautta kirjoittajan) kirjan "Sinä päivänä" Kaikki arvostelut hehkuttivat kirjaa. En ole päässyt kuin sivulle 196 (505 sivua). Se on mielestäni niin boooring!

                                                  Me Kanarilla joskus. Shortsikelit.


Päivän syömiset
- aamupala: ks. edell. postaukset
- lounas: kreikkalaisen salaatin loppu, 3 siivua kylmäsavulohta, kakkosrasia coleslawia
- iltapala: Cocacola zeroa