Juhannuksen kielletyt herkut

- Grillipekoni. En ole koskaan pitänyt pekonista. Minusta se on yhtä kuin pekoni = läski = lihava. Nyt sitten maistoin tuota grillipekonia. Sehän on tavallista pekonia (olettaisin), joka on paneroitu erilaisin maustein. Varmaan valtavasti lisäaineita ja E-koodeja. Mutta yllätys, yllätys! Se oli hyvää. Upposi suuhun muutama oikein rapsakka siivu. Ja se oli niin rasvaista, että jossain vaiheessa roihahti koko grilli tuleen. Että oikein perinteisesti oli siinäkin käydä.


- Juhannusjuusto. Juhannusjuusto, juhannuskeitto, punainen hera, miten vain kukin haluaa sitä nimittää. Anoppi taitaa tuon perinneruoan teon. Tosin hänen tyttärensä on ollut jo muutaman vuoden opissa. Juhannusjuustohan on kokoon keittettyä maitoa, johon juuston juoksuttimen avulla saadaan kokkareita. Sitä keitetään tunteja ja samalla se makeutuu. Kyllähän sitä pari kertaa syö, mutta sitten ainakaan minuun ei uppoa enää. Ja sitäpaitsi, se kovettaa mahan. Tällä kertaa olivat keittäneet 70:stä litrasta. Siitä riittää papillekin, joka sitä perinteisesti aina anopilta hakee. Ja se on kunnia asia anopille.


- Savustettu lohi. Sinänsä ei niin paha asia, mutta tällä kertaa lohessa oli kyllä reilusti suolaa. Join varmaan 1 1/2 litraa vissyä yhdeltä istumalta. Nesteet tulevat sitten ajan kanssa pois.


- Jäätelöpuikko. Tätä ei voi selittää oikein mitenkään. No, se maistui jäätelölle. Oli aika makea, Lidl´n valikoimista.


Muuten mentiin sallituissa rajoissa. Juhannus oli oikein leppoisa, paitsi autosta puhkesi rengas. Taas. Ne ei ole tuon meidän auton renkaat suunniteltu tuollaisille sorateille. Toivottavasti pystyy paikkaamaan. Uusi rengas maksaa nimittäin liki 400 euroa. Eli periaatteessa huippurengas, mutta asfaltille...

            Viisi viikkoa sitten istuttamani parvekepuutarha on jo varsinainen viidakko!