keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Vanha jää taakse

Aloitin aamulla vaatekaappieni läpikäymisen. Lajittelin kirpputorille meneviä vaatteita. Kuinka hankalaa se onkaan. Vaatteisiin liittyy aina myös muistoja. Ai tämä mekko? Mekko joka päällä melkein kättelin Kofi Annania (Hra Annan ei sitten saapunutkaan paikalle muiden kiireidensä takia). Hääpuku? (Avioliitto päättyi siis eroon. Toisen kerran mennessäni naimisiin se tapahtui maistraatissa arkivaatteissa.) Hard Rock Cafe -paidat? (Ne säilytetään. Kerään niitä. Osaa en ole edes käyttänyt.) Ihana Marimekon Unikkokuosinen jakku? (Aikansa elänyt. Olinko silloin todellakin noin HELVETIN läski?)


Kyllähän se on niin, että jos jotain vaatetta ei pariin vuoteen käytä, niin ei sitä käytä enää ikinä. Olen käynyt kolmeen kertaan läpi hengareissa riippuvat vaatteet. Joka kerta huomaan heittäväni jotakin kirpparikasaan. Ja aion todellakin heittää KAIKKI isot vaatteet pois. Ja AION pysyä näissä mitoissa. Takaisin ei ole paluuta.


Pesen ja silitän kaikki vaatteet. Uskon sen edistävän myyntiä. Enhän itsekään ostaisi nuhruisia vaatteita. Hinnoittelu on vaikeaa. Ehkä 5€/vaate? Farkkuja ja jakkuja. Ja jokunen Marimekon t-paita. (Kerran eräs tuttavani kysyi tai totesi, että minulla on paljon Marimekon puseroita. Totta. Johtuu siitä, että shoppailu ei ole minun vahvin lajini ja tuolta Marimekon liikkeestä saa yleensä aina jotakin päällepantavaa pienellä vaivalla.)


Kofi Annan -mekko ja hääpuku? Jääkööt nyt vielä kaappiin... Niin, sain sen pöydän 26.6. Taidan pitää kaksi viikkoa. Tervetuloa "rehevät leidit" ostoksille. Hyvälaatuista vaatetta tarjolla. Ja halvalla.
                                               Pelargonia viihtyy parvekkeella!

2 kommenttia:

  1. Et uskoisi miten paljon minulla on vaatteita, jopa yläasteaikaisia vieläkin, vaikka olen jo yli 30... Enkä pysty luopumaan niistä, vaikka osa on sen kokoisia, että tiedän ihan varmaksi, etten koskaan laihdu niin paljoa, että niihin mahtuisin. Jotkut ovat niin kauniita, etten siksi voi luopua niistä, jotkut tuo mieleen muistoja. Pitäisi vain ottaa itseään niskasta kiinni ja hankkiutua niistä eroon, en edes muista omistavani suurinta osaa noista! Tosin joitain olen aiemmin heittänyt pois ja sitten myöhemmin harmitellut sitä, joten ehkä en vieläkään luovu niistä... Muusta turhasta tavarasta luovun surutta, mutta vaatteet on heikko kohta...

    VastaaPoista
  2. Niin, mun on vaan pikku pakkokin inventoida kaapit. Tila loppuu...

    VastaaPoista