maanantai 30. huhtikuuta 2012

Wapun henkeä etsimässä

Voi voi, kaukana ovat nuo opiskeluaikojan railakkaat vaput. Tällainen neljän päivän vappu olisi mennyt mukavasti juhliessa, nyt siis pääosin mökin tulvatilannetta pohtiessa. Eilen päätin sitten katkaista tämän pitkän juhlattomuuden putken ja kutsuin tuttavapariskunnan meille Wapun aaton viettoon. Ruuaksi päätin tehdä pitsaa. Toiseen kinkku-herkkusieni-aurajuusto-oliivi päällinen ja toiseen katkarapu-chilitonnikala-isokapris-paprika päällinen. Ja oheen iso salaatti. Jälkkäriksi jätskiä ja After Eight -suklaata. Niin kauan on edellisestä pitsan leipomisestani, että minun piti oikein miettiä, mitä siihen nyt tarvitaankaan.


Ennenmuinoinhan ruisleipä oli talon emännän käyntikortti. Tuo ruisleivän juuri, jota jätettiin ja joka säilyi kuivuneena tiinun reunoilla, oli vähän erilainen joka talossa. Siitä tiinun reunoilta juuri aina elvytettiin lämpimällä vedellä päivää ennen leipomista, jonka jälkeen lisätyt jauhot ja vesi tekivät tehtävänsä ja näin syntyi vähän erilainen leipä joka taloon. Nykyisin tuota juurta voi säilyttää vaikka pakastimessa. Tämän päivän emännän käyntikortti on mielestäni pitsa. (Heh heh). Se on vähän erilainen aina leipojasta riippuen. Mutta minun mielestäni aina ehdottomasti parempaa kuin pitserioiden vastaavat. Tai ehkä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta...


Tänään vaaka ei ollut mukava. 62,9kg. Vetoaisinko kuunkiertoon.... vai kohta olevaan täysikuuhun vai eilen nautittuun punaviiniin? Vastaus löytyy jostain sieltä välistä...
                                                      Ystävän krookuksia.

sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Tulva, osa 2



Oletteko lukeneet John Stenbeckin kirjaa Ystävyyden talo? Sehän on kertomus Dannysta, joka perii kaksi taloa isoisältään ja heti alkaa omistamisen taakka painaa. Samalta tuntui minusta tänään, kun sinne mökille piti lähteä heti aamulla uudemman kerran. Tulva oli yön aikana noussut ja ainakin mökin betonijalusta on kastunut. Onneksi kauhukuvani mökin sisällä kelluvista matoista ei toteutunut. Tuosta betoniperustuksesta on matkaa lattialaudoitukseen noin 15 cm. Todennäköisesti selviämme muutaman laudan irroituksella ja alustan kuivatuksesta lämpöpuhaltimilla. Mökki on seissyt paikallaan kohta 50 vuotta. Ensimmäisen kerran tulva kasteli sen lattian vuonna 2000, jolloin isä vaihtoi alapohjan eristeet karhunvillasta styroksiin. Se on meidän helpotus, styroksihan ei ime vettä. 


Otin kuitenkin varalta kuvia esim. veden täyttämästä kellarista, jos tästä jotain korvauksia saa. Nimittäin järven muut mökkiläiset olivat tavoittaneet paikallisen metsähallituksen edustajan ja yöllä klo 24 oli kaivuri avannut uuden laskuväylän tulvivan järven vesille. En tunne lainsäädäntöä kovinkaan hyvin, mutta jostakin on korvani taakse jäänyt tieto, että se on vähän kunnankin vika, jos tulva runtelee ihmisten asumuksia. Nimittäin kun tuo tulva johtuu yksinomaan metsäojituksista ja metsistä tulevien sulamisvesien virtaamasta.


Nyt myös huomasin, kuinka normaali, tasainen ja ennakoitava päivärytmi on kohdaltani laihdutuksen a ja o. Tänään nimittäin syömiset menivät tuon yllättävän tilanteen takia ihan sekaisin. Eli päivän syömiset:
- aamupala: Karppinen sämpylä, Koskenlaskija juustoa, tuorekurkkua, kreikkalaista salaattia, pala tummaa suklaata
- lounas anopilla: kaksi ohrarieskan palaa graavilohella ja pala silliä
- päivällinen: kreikkalaista salaattia, salaatinkastike, pala Mustaleima juustoa, pala tummaa suklaata, cappucino


Tai onko tuo sekaisin, jos nyt näin jälkeenpäin ajattelee. Kreikkalaista salaattia aamupalaksi... ohrarieskaa...



lauantai 28. huhtikuuta 2012

Tulva



Se meni sitten vappuloma mökillä ihan poskelleen. Siellä oli niin kova tulva, että koko mökin ympärillä ei ollut jalansijallistakaan kuivaa maata. Kahdeksan senttimetrin nousu vielä, niin tulva olisi mökin lattialla. Onneksi tämä päivä on ihanteellinen kevätpäivä ja tuo kirottu tulva osoitti laskusuuntaa. Piti lainata naapurilta vene, jolla sitten soudettiin porraspäähän asti. Kyllä siellä aikuiset olisi jotenkuten olleet, mutta PoikaKoira oli hätää kärsimässä. Ei jalannostopaikkaa missään. Itselläkin tuo Wc homma olisi ollut kyllä aika hankalaa. Nimittäin vessaan ei päässyt kuin veneellä. Ei riittänyt saappaanvarret. Joten vähän liian työlästä mökkeilyä. Ja sitäpaisi vessassa oli puoli metriä vettä... Optimistina jätin kuitenkin matot mökin lattialle...


Olisi se nyt kyllä v-mäinen homma, jos tässä lattiaremonttiin joutuisi. En ole nimittäin viettänyt kunnollista kesälomaa viiteen vuoteen. Aina on ollut sen sivuhomman asiat mielessä ja stressinpoikasta päällä. Nyt olisi sitten ihan oikea kesäloma tiedossa. Toivotaan, että hyvät haltijat ovat meidän puolellamme.


Jos asiasta hakemalla hakee jotain positiivista, niin voin punnita itseni virallisena punnituspäivänä, maanantaina :)


Päivän syömiset
- aamupala: turkkilaista jugurttia, mustikoita, Valion mustaherukkakeittoa, kaksi palaa tummaa suklaata
- myöhäinen luonas: Tapolan savulenkkiä (oli siis tarkoitettu mökkievääksi), itsetehtyä kreikkalaista salaattia ja raastesalattia, cappucino

perjantai 27. huhtikuuta 2012

Perunasalaatti

Sain lapsena jossain kyläpaikassa perunasalaattia. Pyysin sitten äidiltäni, että hän ostaisi sitä meillekin. Vastaus oli, että "sitten joskus". Pyysin monestikin, mutta vastaus oli aina "ostetaan joskus myöhemmin". Niin, hän ei varmaan itse pitänyt tuosta salaatista, kaupan italiansalaattia meillä oli aika usein. 


Niinpä sitten kun asuin omillani, ostin sitä aika usein. Etenkin vappuna ja uutena vuotena. Ja siinä välissäkin. Meiltä ei ole kovinkaan pitkä matka tuonne Ruotsin puolelle, niin Haaparannalta saa tosi hyvää perunasalaattia. Se on vähän makeampaa (niin kuin kaikki elintarvikkeet Ruotsin puolella) kuin tämä suomalainen. Tänä vappuna on kaikki toisin. Ei perunasalaattia, ei nakkeja, ei mitään... Salaattia ja savustettua lohta. Mitähän muuta sitä keksisi? Tänään joku oli tuonut työpaikalle ihanan tuoksuisia munkkeja. En maistanut.


Eipä ole oikein vappufiilistä. Vettä sataa ja varmaankin vanhuus iskee päälle. Ei huvita sitten mikään. Huominen punnitus on sitten virallinen painon ylösmerkitsemispunnitus, koska maanantaina en pääse aamulla vaa´alle. Lähellä tavoitetta varmaan ollaan...


Päivän syömiset
- aamupala: turkkilaista jugurttia, mustikoita, ananasta, kaksi palaa tummaa suklaata
- myöhäinen lounas: broilersalaattia, raastesalaattia, palanen edam-juustoa, tupla Tazza kaakao
- illalla valkoviiniä
                                                         Kevätorvokkeja

torstai 26. huhtikuuta 2012

Lentokentällä

Eilen piti tehdä pikapyrähdys Helsinkiin. Joskus, parhaimmillaan, olen kotiovelta 2 1/2 tunnin kuluttua Helsingin rautatieasemalla. Mutta en läheskään aina. Yleensä matkaan menee 3 1/2 tuntia, joskus paaaaljon enemmän. Pahimmillani olen istunut lentokentällä koneessa 2 tuntia ja odottanut sen olevan valmis. Mutta paljon matkatessa pinnan venyminen kasvaa, joku 15 min myöhästyminen ei tunnu missään, toisin kuin jollakin pariskunnalla eilen, joka tuhisi siitäkin isoon ääneen. Aluksi tuo jatkuva lentäminen Helsinkiin tuntui jännittävältä, mutta pikkuhiljaa olen kurkkuani myöten täynnä tuota ainaista matkustamista. Onneksi nyt on ollut ja tulee olemaankin iso tauko.


Lentokentällä näkee monenmoisia ihmisiä. Eilen lähelläni istui japanilainen nainen, nenästä vuoti räkä. Yäk! Mutta japanilaisessa kulttuurissa nenän niistäminen julkisella paikalla on epäkohteliasta, joten kait se sitten on kivempaa istua kirjaimellisesti räkä poskella. Pikkuisen sitä ulostulevaa limaa voi paperilla pyyhkiä ja sitten asettaa se hengityssuoja kaiken eteen. Mutta teetä joudessa koko ällöttävyys näkyy...


Sitten siellä seikkaili joku suomalainen humalikko, tuore rusketus kasvoillaan. Hän alkoi haastamaan juttua erään naisen kanssa. Nainen ei vastannut mitään, johon mies totesi "Mikäh perkhele noita suomalaisia naisia vaivaa, kun ne ei osaa edes avautua..." Voi voi. Mietin jo varasuunnitelmaa, jos tuo humalikko suunnistaa kohti minua, yksin istuvaa naisihmistä kohti. Onneksi ei.


Tänään sitten olin töissä aivan rättiväsynyt. Huominen vielä ja sitten vappuloma. Eilisen normipäivä -syönnin jälkeen vaaka oli aamulla silti ihan mukavissa lukemissa, 62,2 kg, nimim. Toivottavasti vapuksi tavoitepainoon!


Päivän syömiset
- aamupala: turkkilaista jugurttia, mustikoita, Valion mustaherukkakeittoa ja pala tummaa suklaata
- lounas: siis ei ollut mitään ruokaa kotona, joten otin mukaan aamupala kakkosen lisättynä 1/2  purkilla ananaksia (ei tummaa suklaata)
- päivällinen: pizzasalaattia, raejuustosalaattia, salaatinkastike, edam-juustoa ja Koskenlaskijajuustoa

tiistai 24. huhtikuuta 2012

Tavallinen tiistai

Tänään on niin tavallista kuin vain voi olla. Töitä, kotitöitä ja televison töllöttämistä illalla. En kyllä aio katsoa kuin MasterChefin loppukilpailun. Aviokki on varannut Tv:n illan jalkapallolähetyksen katsomiseen. Minua jalkapallo ei ole koskaan kiinnostanut. Sitä ei lähipiirissäni harrastettu ja en varmaan ole kasvanut lajin saloihin kiinni. Ja ilmakin on ihan möllö...


Pyykinpesussa kävi vähän vanhanaikaisesti. Pistin vaaleanpunaisen, "sata" kertaa pestyn pashminani valkoisten pyykkien joukkoon. Nyt ovat sitten kaikki urheilusukat ja valkoiset pikkupöksyt vaaleanpunaisia. En viitsinyt pyöräyttää vakoisia vielä erikseen. Olkoot. Säästetään.


Päivän syömiset:
- aamupala: turkkilaista jugurttia, mansikoita, Muksu suvihedelmää, Valion mustaherukkakeittoa ja kaksi palaa tummaa suklaata
- lounas: 2 1/2 dl jotain valmiskeittoa, olisikohan ollut thaimaalaista sellaista
- päivällinen: Stokkan katkarapusalaattia, pizzasalaattia, 1/2 purkkia tonnikalaa, edam-juustoa ja tupla cappuccino

maanantai 23. huhtikuuta 2012

Hyvän päivän jutut

Tänään on ollut toistaiseksi hyvä päivä. Ensinnäkin vaaka näytti aamulla sitä samaa, mitä se on näyttänyt jo kolmena aamuna, nimittäin 62,1 kg. Siis vaivaiset 300 grammaa tavoitteeseen. Ja punnitsin itseni myös ilman yöpukua, silloin paino oli 61,8 kg, eli täsämälleen tavoitepaino. Mutta pudotetaan nyt tuo 300 grammaa, niin sitten on rehellisesti 20 kiloa pudotettu. Hyvä minä!


Tänään on muutenkin ollut hyvä päivä. Sain monenlaiset rästiasiat kuntoon
- Verotoimistossa minua palveltiin erittäin hyvin. Asiani ei ollut ihan tavanomainen, joten se numerolappujono, johon minä kuuluin, oli aivan tyhjä. Joten pääsin heti asioimaan.
- Sain ostettua äidilleni uuden kännykän, "seniorimallia".
- Sain pudotettua oman kännykkäni kuukausimaksua. Minulla on nimittäin ollut siinä mm. 500 tekstiviestin paketti. No en todellakaan tekstaa niin paljoa, pudotin tekstiviestin määrää 50:een. Se riittää minulle.
- Sain paremmen nettitikun ja nyt voin käyttää läppäriä myös mökillä. Voin lukea ainakin aamuisin lehtiä. Ja nettitikunkin hinta puolittui.
- Ulkona on ihanan lämmintä ja aurinkoista.
- Sivutyöstäni tuli palkka!!! Odotin sitä vasta toukokuussa.


Päivän syömiset
- aamupala: turkkilaista jugurttia, mansikoita, Muksu suvihedelmää, Valion mustaherukkakeittoa ja kaksi palaa tummaa suklaata
- lounas: kanafile, mozzarellasalaattia, salaatinkastike, pizzasalaattia, 4 oliivia, pala edam-juustoa
- päivällinen: pizzasalaattia

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Ja säätila tänään on...

...pilvinen ja masentava. Minusta on tullut ihan maanisuuteen taipuva sääennusteiden katselija. Tänäänkin täällä olisi pitänyt Iltasanomien mukaan paistaa aurinko klo 12.00. No ei paistanut. Ja nyt ne ovat korjanneet ennustettaan niin, että klo 18.00 paistaa. Iltalehden mukaan ei paista koko päivänä ollenkaan eikä Forecan mukaan. Joten mihin tässä nyt enää uskoo ? :)


Jätettiin mökkireissukin tekemättä, koska sääennuste lupasi niin huonoa keliä. Olisi se keli ollut kuitenkin parempi kuin viime viikonloppuna. Onneksi vappuviikonlopulle on luvattu, niin... on siis luvattu, ihan kelvollista säätä. 


Kun nyt sattumoisin olen kesämökin omistaja, kiinnostaa minua tämä kevätsää ihan tulvienkin puolesta. Kerran isäni eläessä järven tulva nousi niin korkealle, että mökin lattia jouduttiin uusimaan. Ja vanhempani saivat EU:lta tulvakorvauksia! En nyt muista paljonko tuo summa oli, mutta ihan merkittävä se oli. Äitini sanoi, että ei uskonut koko asiaa todeksi, kunnes rahat olivat tilillä. Nyt tuota tulvajännitystä lisää järvelle pesiytynyt majava ja sen rakentama pato. Lisäksi ympäröiviä metsiä on metsäojitettu niin paljon, että virtaama sieltä on paljon isompi kuin ennen. Minä toivon siis aurinkoisia kevätpäiviä, jolloin lumet sulavat haihtumalla.


Aamupaino sama kuin eilen, eli 62,1 kg. Huomenna sitten "tilastointiaamu".
Päivän syömiset:
- aamupala: kaksi mukia kahvia ja kaksi palaa tummaa suklaata
Ja tässä välissä olikin sitten niin karmiva nälkä, ettei myöhäinen lounas onnistunut.
- lounas: Stokkan tuoretiskiltä ostettu valkosipuli-yrtti marinoitu kanafile, joka ei maistunut yhtään miltään, suolaakin piti lisätä. Lisäksi niitä tuttuja; coleslawia, mozzarellasalaattia, katkarapu Hot aiolia, 4 oliivia.
                                                             Tulva, joskus....

lauantai 21. huhtikuuta 2012

Leipominen

On kiva, kun ei tarvitse opettaa kaikkea lapsilleen, vaan nämä oppivat ihan itsekin joitakin asioita, mm. leipomisen. Vaikka olinkin ylipainoinen, ei minun painoni johtunut ainakaan itse leivottujen kakkujen ja pullien mässäämisestä. (Niitähän saa ihan hyviä kaupastakin!) Minä en ole koskaan ollut kova leipomaan. Peruspullaa olen leiponut ehkä kaksi kertaa elämäni aikana. Jonkun verran olen tehnyt erilaisia piirakoita, lähinnä suolaisia sellasia. Muistan, kun olin lapseni luokan äitien (ja isien) kanssa leivontatalkoissa jotain rahankeruujuttua varten. Yritin vaivata pullataikinaa, niin siellä semmoinen alakoululainen tokaisi "eihän tuosta tule mitään" Niinpä. Ja yleiskonetta ei ole tullut kotiin hankkittua, niissähän olisi se vaivaustoiminto...

Vaikka kotoa ei ole tullut esimerkkiä, on tyttärestäni tullut erinomainen leipoja. Nytkin synttäreillä oli ihan pakko ottaa vähän appelsiinijuustokakkua. Ja se oli hyvää. Minä olen aina esimerkiksi ohittanut reseptit, jos niissä esiintyy sana liivate. Jotenkin sen käyttö ei onnistu minulta. Esimerkiksi kiilteistä tulee joko liian paksuja tai ne ei hyydy ollenkan. Tyttären kakun kiille oli täydellinen.

Aamupaino oli ilahduttava, 62,1 kg. Jotenkin se antaa taas uskoa tähän hommaan. Tänään on kyllä tullut sitten syötyä pikkuisen enemmän, mutta olkoot se taas tasapainottelun opettelua.

Päivän ruokailut:
- aamupala: Karppinen sämpylä, Koskenlaskija voimakas juustoa, kananmuna, kurkkua ja kaksi (siis hei, mitä tuli tehtyä!) palaa tummaa suklaata
- synttäreillä: pieni pala appelsiinijuustokakkua ja kaksi chilipähkinää
- myöhäinen lounas: coleslawia ja Stokkan ravunpyrstösalaattia, katkarapu Hot aiolia, 4 oliivia, hollantilaista edamjuustoa
- illalla: punaviiniä

perjantai 20. huhtikuuta 2012

Nuo ihanat päiväunet

Jossain bloggauksessa kerroin unentarpeeni vähentyneen laihdutuksen myötä. No nyt ei kyllä tunnu siltä. Olen aina kertonut, kuinka pärjään lyhyillä yöunilla. Niin olikin joskus. Menin lasten ollessa pieniä aina nukkumaan melko tasan 23,50. Jotenkin sitä tarvitsi sitä illan omaa aikaa. Ja herätys oli klo 6,15. Eli noin 6 tuntia, koska en koskaan nukahda tuosta vaan, vaan unen odotteluun menee hetki. Ja olin aamulla ihan pirteä.


Nyt menen nukkumaan noin klo 22,00. Tai jos Kymmenen uutisissa on jotain mielenkiintoista, sinnittelen ja katson ne. Herätys on sitten klo 6.00, koska en halua rynnätä töihin tuosta vaan, vaan pidän rauhallisista aamuista.


Mutta ne päiväunet. Ennen tätä laihduttamista päiväunet oli pakko ottaa joka päivä. Nyt sellaista pakkoa ei ole, paitsi näin perjantaisin. Tuntuu, että koko viikon stressi kaipaa poispääsyä ja nuo päiväunet ikäänkuin saattelevat tulevaan viikonloppuun. Ja jaksaahan sitä sitten valvoa illalla pidempään ja vaikka katsoa televisiota (yllätys, yllätys).


Avioeroni jälkeen, kun minulla oli lapsivapaa viikonloppu, kaikki viikonloppuillat menivät kapakassa. Oli se kaameaa elämää. Nyt minua ei saisi "viihteelle" enää millään. Olenkin sanonut nykyiselle Aviokille, että jos nyt jäisin yksin, en enää jaksaisi lähteä kapakkaan. Odottelisin sitä sulhoa tänne kotiin. Eihän sitä tiedä, jos se vaikka olisi jääkaapinkorjaaja :) Ja oma sänky kutsuu unille varhain...
                                             Yksinäinen joutsen etsii kumppania...

torstai 19. huhtikuuta 2012

Pää kipiä

Ei ollut muuten hyvä idea olla tämä päivä jälleen syömättä töissä. Iltapäivästä pää alkoi kipeytymään ja olo tuntui jotenkin huteralta. Pitänee sitten syödä tulevina päivinä edes jotain. Yleensä olen syönyt jonkun valmiskeiton, mutta ei ne kyllä nälkää pidä poissa. Jotenkin ne kiihdyttävät ruokahalua ja on kamala nälkä jo parin tunnin päästä. Nälän suhteen pärjään paljon paremmin, jos en syö. Vettä vaan lasillinen tunnin välein. Ei ole nälkä, mutta muuta hyvää asiassa ei sitten olekaan. 


Kiva asia, että tämä blogini on saanut jo muutamia vakioseuraajia. Kiitos teille. Ja blogin päivittäinen lukijamääräkin on noussut ihan mukavasti. Eli kyllä kait joitakin nämä minun jorinatkin kiinnostavat. Kuten olen jo sanonut, luen päivittäin monia näitä blogeja, mutta en ole osannut liittää itseäni minkään blogin vakiolukijaksi. Kerran yritin, mutta koko nimeni paukahti esille. Poistin itseni listalta melko nopeaan. Pitänee perehtyä asiaan paremmalla ajalla. Tämä blogin luominenhan oli ihan helppo juttu, katsoi vaan googlaamalla ohjeita. Oli siellä jossain myös artikkeli "Miten saan blogilleni lukijoita?". No, minun vastaukseni on: sinnikkäällä kirjoittelulla!


Aamulla paino oli 62,6 kg eli 800 grammaa tavoitteeseen... Siksi varman päätin olla syömättä, että saavuttaisin tuon tavoitteen nopeammin. Mutta se kyllä kostautui sitten kotona aika ison annoksen syömisen.


Päivän ruokailut
- aamupala: turkkilaista jugurttia, Muksu kesähedelmää, Valion mustaherukkakeittoa ja pala tummaa suklaata
- myöhäinen lounas: porkkana-ananas-kaali salaattia, mozzarella salaattia, pizza-salaattia, pala Mustaleima emmentaalia, salaatinkastike, cappucino ja pala tummaa suklata (nyt sitten sorruin, kaikki veri meni varmaan mahaan sulattamaan ruokaa ja ajattelin, että saan pirteämmän olon... ja teki mieli...)
Orkidea, ei minun vaan mökkinaapurin. Naapurit ovat luomuviljelijöitä ja näköjään kaikki kasvatus onnistuu. Tuossa sivupalkissa on minun kasvattamani.

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Hulluilla päivillä...

Tänään piti herätä normalia aikaisemmin. Vein Aviokin töihin jo 7,30 ja päräytin samantien kaupunkiin tämän suuren tavaratalon kaikenmaailman tavaran markkinoille. Olin kaupan läheisyydessä hyvissä ajoin, sain parkkipaikankin ihan maan päältä. Parkkihallit ovat minulle kauhistus. Vähän itsekin ihmettelin, että mitenkäs minä nyt tällaiseen olen sortunut, jonottamaan kuin joku vähä-älyinen tuulessa ja tuiskussa. Klo 8,00 ryntäsin muiden mukana suoraan yläkertaan ja niin sain tytärelleni valmistujais- ja synttärilahjaksi lupaamani läppärin. (Tytär tosin valmistui jo vuosi sitten...). Oli sen verran edullinen, että kyllä sen takia nyt kelpasi vähän ostoshuumassa ollakin.


Naistenosasto oli ihan täynnä, en jäänyt jonottelemaan sovituskoppeihin. Ruokapuoli taas oli ihan tyhjä, joten ostin sieltä lounassalaatit. Kaupasta olin ulkona klo 8,20. Siis aika hyvä shoppailusaavutus!


Töissä taas niin tuttua, koko iltapäivä yhtä palaveria. Tosin jälkimmäinen oli niin p***eestä ja tyhjänpäiväinen, että puhisin kiukusta (ja niin moni muukin), että miksi aikuisten ihmisten aikaa kulutetaan tällaiseen tyhjänpäiväisyyteen. Mutta tämä on tätä. Eli 12 tuntia on taas mennyt ja nyt on aikaa istua koneelle. Parempaa huomista (ja laihtumista) odotellessa.


Päivän syömiset:
- aamupala: turkkilaista jugurttia, mansikoita, Valion mustaherukkamehua, pala tummaa suklaata
- lounas: pieni rasia Stocmannin katkarapusalaattia
- päivällinen: pieni rasia ed. kaupan lohisalattia ja K-kaupan pizza-salaattia, pala Salaneuvos-juustoa



tiistai 17. huhtikuuta 2012

Mieli tekisi...

Olen niin tympääntynyt tähän painonpudotukseen. Miten yksi vaivainen kilo voi olla niin tiukassa? Siitä suivaantuneena en syönyt tänään töissä mitään. Eikä kyllä ollut nälkäkään. Nyt sitten kotona söin ja kärsin pääkivusta. Minun on tehnyt monena päivänä mieli syönnin jälkeen jotain  makeaa. Tuo suklaalevyhän on tuossa pöydällä, josta aina aamuisin otan sen yhden palan. Mutta ajattelen, että jos nyt sorrun ja sallin itselleni sen palasen, niin sorrun kyllä sitten toisenkin kerran. Mutta voisihan sen aamupalasen jättää illalle...


Ja taas oli Iltalehdessä juttua karppauksesta. Kyllähän se tosi on, ettei tällaista diettiä voi ikuisesti ylläpitää. Mutta minulle tämä sopii. Ja sekin on tosi, että vain kaloreita laskemalla laihtuu. Ei muuten. Ellei urheile kuin ammattilaisurheilija.


Päivän syömiset
- aamupala: turkkilaista jugurttia, mansikoita, Muksu suvihedelmää, Valion mustaherukkakeittoa
- myöhäinen lounas: raastesalaattia, muutama paistettu broilersuikale, pala savustettua lohta, Salaneuvosjuustoa ja kuppi espressoa (ja olisi tehnyt niiiiiin mieli sitä suklaata)

maanantai 16. huhtikuuta 2012

Maanantaijorinaa

Paino aamulla 62,8,kg. Se on 100 grammaa enemmän kuin kaksi viikkoa sitten, mutta 200 grammaa vähemmän kuin viime maanantaina. Tarkkaa se on tämä laihduttajan kirjanpito. Siis kilo pitäisi vielä karistaa... 


Nykyiset syömiseni ovat pääasiassa kylmiä ja raakoja ruokia, salaatteja ja raasteita. Silloin tällöin jotain valmiskeittoa. Onneksi pidän kasvisten rouskuttelusta ja en ole vielä kyllästynyt mihinkään kasvikseen. Ai niin, ne joskus mainostamani avokadot eivät enää maistu. Muutoin lempiruokiani ovat (siis milloinhan näitä voi syödä?) savustettu lohi ja uudet perunat, lasagne, oma tekemä pizza ja hernekeitto (olenko vähän outo?). Kaikki mieluimmin itse tehtynä, mutta kyllä muutkin osaavat valmistaa ihan hyviä ed. mainittuja ruokia.


Joskus kauan sitten käytin poikaani neuvolassa jossain vuositarkastuksessa. Neuvolan täti sitten haastatteli poikaa "Mistä ruuasta pidät?" Poikani oli vähän aika hiljaa ja sanoi sitten "Minä pidän kaikenlaisista salaateista". Taputin ja hurrasin hiljaa mielessäni. Siis niin fiksu vastaus. Mutta tiesin kyllä asian oikean laidan, neuvolan tädille sitä ei vaan kerrottu. Nimittäin tuolla salaatilla hän tarkoitti Kaiser-salaattia, jota mummu aina osti ja tarjosi hänelle. Tuo salaatti oli varmaan kaupan rasvaisinta ja lihottavinta salaattia, mitä sieltä löytyi. Salaatissa oli mm. metvurstimakkaraa kuutioina, makaroonia, hernemaissipaprikaa ja koko salaatti oli upotettu johonkin paksuun kastikkeeseen. Tänä päivänä tuo poika osaa paistaa pihvit, kuntoilee ja on jopa karpannutkin.


Päivän syömiset
- aamupala: Arvatkaa? Turkkilaista jugurttia, mansikoita, Muksu suvihedelmää, Valion mustaherukkakeittoa ja pala tummaa suklaata
- lounas: 2 1/2 dl Knorrin currykanakeittoa
- päivällinen: pizzasalattia, raastesalaattia, pala savustettua lohta ja pala Salaneuvos juustoa



sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Mökkikausi avattu!

No niih, mökkikausi on sitten avattu, vaikka ilma oli mitä surkein. Olisihan sen voinut peruakin, mutta kun päätös lähtemisestä oli tehty jo aikaisemmin, niin miksi antaa jonkun ilman vaikuttaa asiaan?


Eiliset syömiset menivät hyvin. Lähdin sinne mökille kahvikupin ja suklaapalan voimin. Siinä sitten mökkiä lämmitellessä ja siivotessa aikaa kului ja hikikin tuli, joten päätettiin vielä saunoa ennen ruokailua. Ruokailu venyi sitten tuonne klo 18.00 korville. Ruokana coleslawia, kreikkalaista salaattia ja kaksi Tervaporvari makkaraa. En ole ennen katsonut makkaroiden kaloripitoisuuksia, mutta yllätyin, että niissähän on todellakin kaloreita. Tervaporvarissa 210 kcal/makkara. Lihan ja lihaan verrattavien aineiden (siis jänteitä, rustoja, alaonttolaskimon pätkiä...) osuus 67%. Monet miehet selittävät lihomistaan liiallisella makkaransyönnillä. No joo, onhan niissä kaloreita. En minäkään ole mikään suuri grillimakkaran ystävä. Toinen makkara Tervaporvarin lisäksi on Tapolan savu(palvi ??? tai joku...)makkara, jota saatan syödä. Ne ovat massaltaan tasalaatuisia ja niissä ei ole möykkyjä.


Tänään söin sitten aamulla ihan oikean aamupalan. Kaksi siivua Vaasan runsaskuituista Taika ruisleipää (Ei ollut kummoista, just ja just tuoreena syö. Voin kuvitella, että jo huomenna se maistuu vanhalle ja tunkkaiselle.). Päällä siivu aamupala juustoa, toisen päällä kylmäsavulohi salaattia, kasa tuorekurkkua. Kotona sitten (saattaa kuulostaa jo toistamiselta) loput coleslawista ja kreikkalaisesta salaatista, Salaneuvosjuustoa.


Huomista punnitusta odottaen...




Ei paljon naurata. Räntää tulee taivaan täydeltä. Jossain vaihessa vastakkaisen salmen reunustamia puita ei näkynyt ollenkaan. (Kuvan voi klikata isommaksi)

perjantai 13. huhtikuuta 2012

Älä ota mukaan -lista

En ole käynyt vaa´alla sitten maanantain. Syynä on yksinkertaisesti se, että maha alkoi jumittamaan. Toiseksi haluan nähdä, olenko pystynyt pudottamaan painoa ilman jatkuvaa   vaa´alla ramppaamista. Todennäköisesti kyllä, koska ruokavalio on nyt arkena jälleen se sama, mikä kohta viimeiset kahdeksan kuukautta... Mahalaukku ei ole kyllä pienentynyt, minusta tuntuu, että voisin syödä vaikka kuinka paljon salaatteja ja raasteita kerralla.

Toivottavasti huomenna ilma on suosiollinen ja pääsemme mökille ensimmäistä kertaa yöksi tälle kevälle. Voi kuinka mukava onkaan kevätsiivota mökki (siis minunkin, joka inhoaa siivoamista), tehdä sänky puhtailla lakanoilla ja saunoa puulämmitteisessä saunassa! Uimaan ei vielä pääse ja lumihangessakaan ei kantohankien jälkeen voi pyöriä :)

Nyt täytyy muistaa, mitä ÄLÄ OTA MUKAAN mökille:
- Pandan sulkaalajitelmapussia
- sipsejä ja dippiä
- (suklaapisara tai karuselli) keksejä aamukahville
- Väinämöisen palttoonnappeja ja erilaisia tuorejuustoja
- olutta (Aviokki saa otta)

Mukaan lähtee ilmeisesti Minihiilarileipää, Tervaporvari makkaraa ja paljon erilaisia raasteita ja salaattia. Ja valkoviiniä....

torstai 12. huhtikuuta 2012

Vainoharhainen(ko)

Minusta on tullut vähän outo. Aina kun menen esim. kauppaan, katselen miltä ihmiset näyttävät, siis kuka on vähän pullukampi kuin toinen. Ennen en kiinnittänyt ihmisten ulkonäköön sen kummempaa huomiota. Tai sitten huomaan ihmisiä, jotka tutkivat tosi tarkasti pakkauksen ravintoainesisältöjä tai valitsevat huolellisesti eri salaattilaatuja. Ja sitten mietin, onkohan joku noista tyypeistä täältä blogimaailmasta. 


Joku perussuomalaisen kansanedustajan avustaja ehdotti, että ulkomaalaisten tulisi käyttää hihanauhaa, josta erottaisi heidän kansalaisuutensa. (Siis voiko olla totta!!! Eikö Hitlerin Daavidin tähdistä opittu mitään!!!) Minulla tuli mieleen, että myös bloggaajille voisi kehittää jonkinlaisen tunnuksen. Kun sen tunnuksen kantavan ihmisen kohtaa, voisi miettiä, että mistähän blogista hänet löytää :):):)


No, mutta anonyymiushan on yksi tämän bloggauksen idea. Ja kiva täällä on toisten kokemuksista lukea. Ja aika kilttiäkin täällä on. Olen lopettanut jo monta vuotta sitten esim. Suomi24 -sivuston seuraamisen. Siellä kyllä ihmisten ilkeys ja tyhmyys tulee esille.


Päivän syömiset
- aamupala: turkkilaista jugurttia, Muksu suvihedelmä sosetta, Valion boysenmarjakeittoa ja pala tummaa suklaata
- lounas: 2 1/2 dl Knorrin Curry kanakeittoa
- päivällinen: coleslawin loput, Citymarketin herkkusalaattia, juustoja palat (Salaneuvosta, italialaista malaisgoudaa ja vuohenjuustoa), tupla Tazza kaakao

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Harmaata, harmaata

Miten masentavaa voikaan tämä pääsiäispyhien jälkeinen harmaus olla. Räntää paiskoo ja auringosta ei merkkiäkään. Töissä on kiirettä ja raskasta. Allakkaani on merkitty joka viikolle vähintään yksi, useimmille viikoille kaksi, kokousta seuraavan kahden kuukauden ajaksi. Ja varmaa on, että se on vasta alkua. Niitä tippuu koko ajan lisää. Ja sitä päätyötäkin on hoidettava jossain välissä. Saisin varmasti blogilleni satoja lukijoita lisää, ellei vaitiolovelvollisuus sitoisi minua. Joskus sitä istuu noissa kokouksissa huuli pyöreänä, että pitikö tämäkin vielä nähdä. Vaikka luulee jo nähneensä kaiken mahdollisen...


Johtuuko harmaudesta vai kuun kierrosta, mutta nyt on jatkuva nälkä. Vaa´alla käyn sitten kun jumitus (taas, tai vasta kolmas kertahan tämä on) hellittää. Tunnen itseni ihan joissakin nuorempien kirjoittajien blogeissa esiintyväksi "teinläskipaskaksi". Jospa tämä tästä.


Päivän syömiset
- aamupala: turkkilaista jugurttia, Muksu suvihedelmäsosetta, Valion boysenmarjakeittoa, pala tummaa suklaata
- lounas: 2 1/2 dl Knorrin tomaattikeittoa
- päivällinen: Coleslawia, avokado, juustoja (Siivu vuohenjuustoa, italialaista maalaisguodaa ja Salaneuvos-juustoa)

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Täydellisten farkkujen metsästys

Lähdin tänään heti töiden jälkeen kaupungille toteuttamaan tuota otsikon asiaa. Ja paskat, ei löytynyt täydellisiä farkkuja. Ensinnäkin. Sää muuttui aivan kaameaksi räntäkeliksi. Ei ole mukava juosta kaupasta toiseen märkänä ja haisevana. Joten toiseksi, ostosfiilis katosi räntäpisaroiden mukana maahan. 


Menin kuitenkin Lewiksiä myyvään liikkeesen. Ei myyjää mailla halmeilla. Kun sitten löysin yhden parin, jota voisin sovittaa, oli lahkeen pituus taas etsinnässä. Toisesta mallista ei ollut sopivaa kokoa... Joten jätin homman sen liikkeen osalta siihen. Menin kuitenkin vielä toiseen liikkeeseen. Siellä oli muuten sopivat Andiatan farkut, mutta kaksi isoa muttaa; hinta oli 179 € ja lahkeet olivat 10 cm liian pitkät. Joten jätin homman senkin liikkeen osalta siihen.


Joten tein päätöksen. En astu vaateliikkeisiin ennen ensi syksyä. Tällä mennään mitä on.


Päivän syömiset (on muuten ollut taas koko päivän nälkä...)
- aamupala: turkkilaista jugurttia, Muksu suvihedelmä sosetta (oli aika kitkerää, mitenkähän joku muksu suostuu syömään sitä?), Valion boysenmarjakeittoa ja pala tummaa suklaata
- lounas: 2 1/2 dl Knorrin tomaattikeittoa
- päivällinen Stocmannilta maalaissalaattia ja Coleslawia, pala Salaneuvosjuustoa, cappucino

maanantai 9. huhtikuuta 2012

Mitähän tekis...

Aamulla, siinä suden hetkellä, huonosti nukutun yön jälkeen, iski masennus päälle. Kaikki masensi. Dietti, nälkä, äidin vointi, tylsistyminen... Sain kuitenkin aikaiseksi aamupalan, jonka jälkeen vähän helpotti. Ja ulkona oli ihana auringonpaiste. Sekin masensi... (Suden hetkellä on monta tarkoitusta: Valvotun yön jälkeen ne aamun tunnit, jolloin torkahtaa helposti vaikka nuotiolle ja susi voi hyökätä tai juuri se hetki ennen auringon nousua, kun yö vaihtuu päiväksi. Silloin kun ne mustimmat ajatukset tulevat mieleen. Joku on jopa tehnyt tutkimuksen, että noina aamuyön tunteina tapahtuu suuri osa kuolemista...)


No, lähdettiin sitten kuitenkin ulkoilemaan PoikaKoiran kanssa meren jäälle. Sinne se masennus sitten häipyi. Sain jopa väriä kasvoihini.




Kännykällä napattu kuva. Ei ollut vastavalosuojaa eikä muitakaan hienouksia mukana. Äärimmäisen kirkas sää. Meren jäällä oli satoja ihmisiä, tähän ei sattunut kuin muutama, ja retusoin nekin pois...


Huomenna sitten täydellisten farkkujen metsästys...


Päivän ruokailut:
- aamupala: kaksi minihiilaria, levite, juustoa ja tomatti. Kaksi mukia kahvia ja pala tummaa suklaata
- lounas: lammaspaistia ja kaikki salaatin loput... Yksi anopin leipoma pikkuleipä...

sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Housuongelma

Vaikka pitäisi olla iloinen, että on laihtunut, niin minua riepoo kuitenkin yksi asia. Nimittäin en ole onnistunut löytämään itselleni sopia farkkuja. Olen ostanut tässä kuurin aikana neljät housut, ja yhdetkään eivät ole sopivat. Ensimmäiset mustat Very Nicet olivatkin alunperin "ylimenovaiheen" housut. Ajattelin tehdä niistä kesäksi shortsit. Sitten ostin Dieselin farkut. Ne ovat aivan liian teinit. Sopivat kyllä pillilahkeineen erilaisten jakkujen alla pidettäväksi, mutta muutoin näytän niissä halvalta, yli-ikäiseltä h***alta. Ei puhettakaan, että voisin pitää niitä töissä semmoisenaan, ilman jakkua. Sitten ostin ne mielestäni kalliit Gantin farkut, jotka venyivät inhottaviksi, verryttelyhousuihin verrattaviksi lökäpöksyiksi. Siis onko Gantin taso laskenut? Ei puhettakaan, että pitäisin niitä julkisella paikalla. Mökkifarkuiksi. Ja viimeisimpänä ostin taas Very Nicen farkut, niitä pitää nyt nippa nappa. Mutta nekin venyvät.


Jossakin blogissa, harmi kun en enää löydä sitä (oli linkki tällä laihdutus-blogeissa), oli "opas" farkkujen ostoon. Joten sen innoittamana ajattelin ensi viikolla kokeilla Lewis-farkkuja. Malli Girls Curve... Saa nähdä löytyykö ja sopiiko malli.


Johtuukohan tämä ongelma siitä, että ennen osti aina aivan liian pienet farkut ja niitä vyötärön yli vyöryviä makkaroita sitten peitteli erilaisilla jakuilla. Nyt kun voisi pitää pienempiä farkkuja ja pistää puseron farkkujen sisään, ei vaan ymmärrä/uskalla ostaa tarpeeksi pieniä housuja. Olen juuttunut sinne jonnekin isoihin kokohin...


Syömiset ovat olleet vähän sekaisin tässä sukulaisvierailujen ajanjaksolla, tänään tätä:
- aamupala: kaksi mukia mustaa kahvia, pala tummaa suklaata
- lounas: anopilla 5 x 5 x 5 cm pala voileipäkakkua, leipäjuustoa ja lakkoja, kotona paksu siivu lammaspaistia ja salaattia


Ja se Baileys-pullo on joutu tässä iltojen aikana...

lauantai 7. huhtikuuta 2012

Lammaspaisti

Käytiin sitten taas äitiäini tervehtimässä. Lainatakseni erästä facebook-kaveriani, tuo päivän visiitti tuntuu henkisesti viikolta. Tämä on nyt tätä. Ruoaksi äitini oli tehnyt täytettyjä paprikoita. Ihan hyviä, mutta niissä oli täytteessä aivan valtavasti riisiä. En kuitenkaan kehdannut valittaa, ei tuo yksi ateria nyt maata kaada.


Aviokkini oli onnistunut ostamaan jostakin juuri oikeanlaisen lammaspaistin, tosin uusi-seelantilaista. Periaatteesa on etiikkani vastaista syödä jotain toiselta puolelta maapalloa raahattua, mutta antaa nyt tämän kerran olla. Marinoin paistin mintulla ja muilla yrteillä ja tukin siihen ainakin 30 valkosipulin kynttä. Toivottavasti tulee hyvää.


Tulomatkalla käytiin mutka mökin kautta. Tämä on vain tällainen muistutus -kuva. Voipi sitten seuraavalla kerralla vertailla lumien haihtumista.Takana näkyy se kuuluisa ulkovessa. Pakkanen oli muokannut järven kannen aivan mahtavaksi kestohangeksi. Kävin kävellen läheisessä saaressa ja kiertelin rantoja. Serkkuni aikoi lähteä ensi yönä kävelylle jäälle ja paistamaan makkaraa kuutamon valossa.

perjantai 6. huhtikuuta 2012

Pitkäperjantai

Tänään tein ihan oikeaa kotiruokaa. En oikein edes muista, milloin olen viimeksi kokkaillut. Olen yleensä tehnyt vain salaatteja ja joskus kasvis(broiler)wokkia viikonloppuisin. Muulloin olen ostanut salaatit valmiina kaupan tuoretiskiltä. Tänään sitten ruokittiin lapset, vävyehdokas ja miniä sekä tietenkin Aviokki, joka ei ole lasteni isä. 


Söin itsekin ihan "tavallisesti". Eli valkosipulikermaperunoita, 5 lihapullaa + kastiketta ja salaattia. Mutta jotain kummallista on tapahtunut makuaistilleni. Valkosipulikermaperunat, lihapullat... en oikein maistanut mitään. Poikani kehui, kuinka ihana on syödä äidin lihapullia... astiat raavittiin viimeiseen muruseen. Mutta minulle ei maistunut. Onko kyse henkisestä vai fyysisestä ruuan vieroksumisesta??? Söin myös sen Mignon-munan, en pitänyt senkään mausta... Tyttäreni sanoi, että jos en olisi ostanut Mignon munia, hän olisi alkanut itkemään... Hän ja miniäni söivät niitä kaksi kappaletta (enempää ei ollut). Mutta hyvä, jos olen päässyt tällä pitkällä matkalla irti riippuvuudestani ruokaan... Mutta mitä ruokaa sitten minun tekisi mieli? En todellakaan tiedä... Hyvin maustettua kiinalaista... ehkä.


Katsottiin sitten eilen Aviokin kanssa pitkästä aikaa elokuva. Mel Gibsonin ohjama The Pasion  of The Christ (en tiedä suomenkielistä nimeä). Se on kyllä vaikuttava elokuva Jeesuksen viimeisimmistä kymmenestä tunnista, vaikkei kovin uskovainen olisikaan. Elokuvaa katsoessa miettii, eikö tuo pieksäminen koskan lopu. Ja se ei lopu. Varmaan ohjaaja on tarkoittanut sen myös vertauskuvaksi tälle ihmisen kärsimykselle täällä maanpinnalla.

torstai 5. huhtikuuta 2012

Pääsiäisvalmisteluja

Pääsiäinen on oikeasti ihan mukava juhla. Sen takia ei tarvitse kärsiä samanlaista stressiä kuin joulun vuoksi. Pääsiäisenä voi vain olla ja rauhoittua.


Minä en ole päästänyt lapsiani koskaan virpomaan, muuta kuin ihan lähinaapureille. Tuo virpomispäivähän oli viime sunnuntai, palmusunnuntai. Taisivat lapset olla silloin pienempänä vähän katkeriakin minulle, kun muut kulkivat pitkin kyliä ja korit olivat täynnä karkkia. Mutta perustelin ja perustelen edelleen tuon kielteisen suhtautumiseni virpomiseen sillä, että siinä kirkollinen perinne on sekoittunut pahasti maalliseen, jota mainokset ja media vielä lisäksi hehkuttavat. Kyllä hyvää vuotta saa käydä toivottomassa, mutta siitä palkitseminen, ja mielestäni kerjääminen, ei kuulu perinteeseen. Kaiken lisäksi olemme menossa Pohjanmaalle äitiäni tapaamaan, ja siellä virpojat ovat liikkeellä tulevana lauantaina, lankalauantaina. Siellähän taas trullit kulkivat pääsiäisyönä vahingoittamassa mm. naapurin karjaa, jotta vuosi olisi huono. Ja sitä varten siellä poltetaan pääsiäiskokkoja, jotta trullit pysyisivät loitolla. Ja nyt näistä "pahantekijätrulleista" on tehty hyväntahtoisia virpojia...


Jaa, huomenna on sitten tulossa puoli sukua meille syömään. En löytänyt mistään mieleistäni lampaanpaistia, joten päätin tehdä... dadaa... lihapullia! Lisäksi kermaisia valkosipuliperunoita ja iso annos salattia. Teen nuo lihapullat valmiiksi nyt illalla, niin huomiselle jää vain salaatin ja perunoiden valmistus. Saatanpa itsekkin maistaa vähän noita valkosipuliperunoita. Niin, ja ostin lapsille (kaikki reilusti yli 20-v.) Mignon sulkaamunat, iik, ja itsellenikin....


Päivän syömiset
- aamupala: turkkilaista jugurttia, mustikoita ja Valion boysenmarja mehua. Ja jostain kumman syystä en muistanut juoda aamukahvia. Siis minä, joka olen juonut kahvia 10-vuotiaasta saakka. Vetäisin sitten kiireesti ennen töihin lähtöä kaksi mukia naaman, ja koko päivän maha on ollut sekaisin.
- luonas: 1 1/2 dl eilistä raejuustosalaattia
- päivällinen: kaupan tuoretiskiltä pastabroilersalaattia. En muuten huomannut, että siinä oli tuota pastaa, ei onneksi ollut kuin kymmen "suikeroa". Lisäksi juustosalaattia.

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Ikkunanpesu

Siivous ei todellakaan ole parhaimpia hyveitäni. Sellainen jokakeväinen homma kuin ikkunoiden pesu, odottaa taas vuoroaan. Olen yrittänyt pestä joka vuosi ainakin muutaman ikkunan. En muista, milloin olisin käynyt kerralla läpi koko talon ikkunat. Nytkin tämän työhuoneen ikkunanpesusta on kolme vuotta aikaa, eli on varman vuorossa tänä vuonna... Asiaa jouduttaakseni/helpottaakseni ostin tämän (siis eikö nyt pitänyt olla "älä osta mitään -kuukausi"?):
Kärcherin ikkunanpesurin. Olen varmaan mainoksen uhri. Pesu näytti niin helpolta siinä mainoksessa. Edellisessä asunnossani oli 96 pestävää ikkunapintaa. Tuoreena ja ahkerana äitinä yritin noudattaa kotini perintöä; kaikki ikkunat pestään kerralla (ja joka vuosi), niin onpahan homma sitten ohi. Nyt vanhemmuuttani olen osannut antaa vähän periksi. Jos ei huvita niin ei huvita. Tehdään homma sitten joskus kun huvittaa. Sama koskee sitä yleistä siivoamistakin. Onneksi Aviokkini osallistuu hommaan. Ja tässä asunnossa on vain 50 pestävää pintaa. Mutta osa ikkunoista on niin suuria, että siinä todellakin tarvitaan apua.


Päivän ruokailut, tänään on ollut taas nälkä...
- aamupala: turkkilaista jugurttia, mustikoita, Valion boysenmarjakeittoa ja pala tummaa suklaata
- lounas 2 1/2 dl Knorrin tomaattikeittoa
- päivällinen: raastesalaattia, raejuustosalaattia ja salaatinkastike sekä pala italialaista maalaisgoudaa. Niin ja 5 x 5 cm:n pala Aviokin lautaselta jotain valmislasagnea, oli hyvää!

tiistai 3. huhtikuuta 2012

Takatalvi

Kylläpä pitelee kylmää ilmaa. Voisi kait sanoa, ettei miesmuistiin ole ollut näin kylmää huhtikuun alkua. Ja kuinka pitkä on miesmuisti? 45 minuuttia. Varmasti monesti on ollut näin kylmä, mutta sen vain unohtaa, kun kesän ja lämmön kaipuu on niin suuri.


Täydensin tänään mökin kasvatuslaatikoiden siemenvalikoimaa. Ostin jo aiemmin tarhakehäkukkaa, nyt sitten lehtisalaattia, silopersiljaa ja tilliä. Kukansiemenistä ostin aitoelämänlankaa, tuoksuhernettä ja isoköynnöskrassia. Niistä on minun kasvimaani luotu. Mutta mökille ei todellakaan ole nyt pääsiäisen aikaan menemistä. Pakkasöinä kamiinalämmitys joutuisi liian koville.


Tänään oli taas koulutusta. Ja huomenna sitten kokous. Pidettäisiinpä meidänkin kunnassa joskus palaveriton viikko, kuten Kaarinassa.


Päivän syömiset, tänään on tullut syötyä normaalia enemmän. Olisiko jo vähän niinkuin tasapainottelun opettelua.
- aamupala: turkkilaista jugurttia, mustikoita, Valion boysenmarjamehua, pala tumma suklaata
- lounas: 2 1/2 dl Knorrin tomaattikeittoa
- koulutus: yksi pipari sinihomejuustolla, siivu tuoretta ananasta (tuore ananas ei sovi minulle, vieläkin pistelee ikeniä ja kieltä) ja puolenkymmentä viinirypälettä
- päivällinen: loput toissapäiväisestä lohisalaatista ja salaatinkastike, pala italialaista maalaisgoudaa

maanantai 2. huhtikuuta 2012

Hyvä aamu

Aamu oli kaikesta huolimatta hyvä, vaikka heräsinkin jo puoli neljältä. Siinä sitten torkuskelin kellon soittoon (tai lintuhan se minulla livertää) ja mietin, nousisiko kahvin keittoon. Ja vaaka näytti sitten ihan armollisia lukemia, 62,7 kg! Siis 900 grammaa tavoitepainoon. En muuten ole vielä toteuttanut niitä tavoitepalkintoja. Jakku ei ole ollut vielä päällä ja kuten mainitsin, Baileys-pullo odottaa pääsiäistä.


Tänään on ollut koko päivän aivan karmea nälkä. Nälkähän on aivojen tila. Koska aamulla tulos oli hyvä, antavat aivoni syödä minun enempi. Ja ne tuovat sitä nälän tunnetta alitajunnasta esille ja yrittävät huijata minua syömään. Olen kuitenkin pysynyt tiukkana... 


Minä en muuten vieläkään automaattisesti muista, kumpi pankkikorttipäätteen sanoista on luotto ja kumpi käteinen. Credit ja debet, vai miten se nyt meni. Huomasin luottokunnan laskusta, että olin vahingossa nostanut rahaa luottokortin puolelta. Tuli 80 euron nostoon 3,60 euroa lisämaksua. Eihän se paljon ole, mutta kuitenkin.


Päivän ruokailut
- aamupala: turkkilaista jugurttia, mustikoita ja Valion boysenmarjakeittoa, pala tummaa suklaata
- lounas: eilistä lohisalaattia ja salaatinkastike
- päivällinen: eilistä lohisalaattia ja salaatinkastike, coleslawin loput ja palanen italialaista maalaisgoudaa

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Huhtikuu - hanget hohtaa

Tuo yläpuoleinen otsikko on ensimmäisestä aapisestani. Siinä on kuvien kera runo kuukausista, ...toukokuu - kevään kohtaat. Ei puhuttu tuohon aikaan mitään ilmaston lämpenemisestä, mutta nyt kyllä hanget hohtaa. Lähdenkin tässä iltapäivällä koiran kanssa kävelemään kestohangille ja heittelemään palloa.


On varmaan tullut jo selväksi, että minun "monipuolisiin" harrastuksiini kuuluu television töllöttäminen. Katselen usein mitäänsanomattomia ohjelmia, kuten Pientä pintaremonttia, Satuhäät, Neljän tähden illallinen... ja ehdoton suosikkini on Kotikatu. Naurakaa vain! Elokuvia harrastan, mutta niiden katseluun pitää varata aikaa ja skarppi olo.


Yksi tyhmimmistä ohjelmista, josta olen onnistunut katsomaan kaksi jaksoa, on Rakkaudella katettu. Voi että se on nolo ohjelma. Siinähän mies menee kolmen naisen luokse illastamaan ja valitsee näistä sitten itselleen ravintolaillallisseuraa. Mutta minä en tajua, mikä tuon ohjelman pointti ja tarkoitus on. Siis katsojan näkökulmasta. Ei siinä kyllä ruokaohjeita tule ja se seuran hakeminenkin, suhteen eteneminen jää arvailujen varaan. Ohjelmaa katsoessa tunnen niin suurta myötähäpeää esiintyjiä kohtaan, että oiken puistattaa. Ahdistuneen hiljaisuuden ja teketeko keskustelun voi aistia ruudun tälle puolelle. Viime jaksossa neitokainen odotti vaaleaa sinisilmäistä poikaa. No, oven takana oli -ei täysin suomalaissukuinen- nappisilmä... Joo, voihan sitä kanavaa kääntää. Niin aioinkin tehdä tästä lähtien.


Aamupaino oli sama kuin eilen 62,9 kg


Päivän ruokailut
- aamupala: kaksi mukia kahvia, pala tummaa suklaata
- luonas: itse tehtyä lohisalaattia, coleslawia ja katkarapusalaattia. Tupla Tazza-kaakao.



Lohisalaatti: loimulohta pala, kaksi keräsalaattia, 5 tomaattia, kurkku, fetaa, nippu kevätsipulia ja loput eilisestä raastesalaatista (porkkanaa, retiisiä, appelsiiniä, melonia)