sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Tulva, osa 2



Oletteko lukeneet John Stenbeckin kirjaa Ystävyyden talo? Sehän on kertomus Dannysta, joka perii kaksi taloa isoisältään ja heti alkaa omistamisen taakka painaa. Samalta tuntui minusta tänään, kun sinne mökille piti lähteä heti aamulla uudemman kerran. Tulva oli yön aikana noussut ja ainakin mökin betonijalusta on kastunut. Onneksi kauhukuvani mökin sisällä kelluvista matoista ei toteutunut. Tuosta betoniperustuksesta on matkaa lattialaudoitukseen noin 15 cm. Todennäköisesti selviämme muutaman laudan irroituksella ja alustan kuivatuksesta lämpöpuhaltimilla. Mökki on seissyt paikallaan kohta 50 vuotta. Ensimmäisen kerran tulva kasteli sen lattian vuonna 2000, jolloin isä vaihtoi alapohjan eristeet karhunvillasta styroksiin. Se on meidän helpotus, styroksihan ei ime vettä. 


Otin kuitenkin varalta kuvia esim. veden täyttämästä kellarista, jos tästä jotain korvauksia saa. Nimittäin järven muut mökkiläiset olivat tavoittaneet paikallisen metsähallituksen edustajan ja yöllä klo 24 oli kaivuri avannut uuden laskuväylän tulvivan järven vesille. En tunne lainsäädäntöä kovinkaan hyvin, mutta jostakin on korvani taakse jäänyt tieto, että se on vähän kunnankin vika, jos tulva runtelee ihmisten asumuksia. Nimittäin kun tuo tulva johtuu yksinomaan metsäojituksista ja metsistä tulevien sulamisvesien virtaamasta.


Nyt myös huomasin, kuinka normaali, tasainen ja ennakoitava päivärytmi on kohdaltani laihdutuksen a ja o. Tänään nimittäin syömiset menivät tuon yllättävän tilanteen takia ihan sekaisin. Eli päivän syömiset:
- aamupala: Karppinen sämpylä, Koskenlaskija juustoa, tuorekurkkua, kreikkalaista salaattia, pala tummaa suklaata
- lounas anopilla: kaksi ohrarieskan palaa graavilohella ja pala silliä
- päivällinen: kreikkalaista salaattia, salaatinkastike, pala Mustaleima juustoa, pala tummaa suklaata, cappucino


Tai onko tuo sekaisin, jos nyt näin jälkeenpäin ajattelee. Kreikkalaista salaattia aamupalaksi... ohrarieskaa...



2 kommenttia:

  1. Tsemppiä sinne ja toivotaan, ettei vesi enää nouse.

    Tuo normali/ennakoitava päivärytmi on itsellenikin kaiken a ja o. Yllättävissä tilanteissa on vaikeampi pysyä kovana.

    VastaaPoista
  2. Tsemppiä myös sinne. Oikeastaan ainoa, mikä on ihan erilaista yli puoleen vuoteen, on tuo ohrarieska.

    Kyllähän tuolla mökillä olisi ehkä ollutkin ja seuraillut tulvaa (niinkuin se mitään auttaisi), mutta naapureita olisi varmaan huvittanut, kun olisimme tasaisin väliajoin soudelleet kuivalle maalle pissittämään koiraa...

    VastaaPoista