keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Käpy jalan alla

Minun vanhempani rakensivat aikanaan kesämökin sinne korpeen. Voi kuinka vihasinkaan tuota mökkiä koko lapsuus- ja nuoruusajan. Mutta niin se vain mieli muuttuu. Näin kerrostaloasujana on ihan mukava, että on paikka, jossa on oma piha ja tilaa. Mutta lumitöitä ei tarvitse tehdä.

Siinä kuistin lähellä on todellinen mänty, honka, petäjä. Muistan, kun olin ihan ensimmäisiä kertoja vasta valmistuneella mökillä. Istuskelin kuistilla ja männyn oksalle lennähti huuhkaja. Siinä me sitten tuijotimme toisiamme tovin ja huuhkaja lähti pois rauhallisin siiveniskuin. Sen koommin en tuota upeaa lintua ole luonnossa nähnyt. Mietinkin, että mökki rakennettiin varmaan sen reviirille ja tuo lintu kävi vielä kerran tarkistamassa tilanteen ja muutti sitten  kaukaisimmille salomaille.

Mutta tuo mänty on edelleen paikoillaan. Aviokki aina silloin tällöin ehdottaa sen kaatamista. Turvallisuussyihin vedoten. Vielä ei ole kaatolupaa heltynyt. Nyt tuossa männyssä asustaa orava. Se aloittaa aterioinnin aina aamulla klo 4. Ja heittelee käpyjä ja niiden rankoja mökin katolle, juuri makuuhuoneen kohdalle. Koirakin meinaa joskus hermostua. Ja viime vuosi oli varmaan hyvä käpyvuosi. Nyt nimittäin pihanurmi on kuorrutettu viime vuoden harmailla kävyillä. Kun niiden päälle astuu, käy kipeää. Ruohonleikkuukone kalahtaa kuin ajaisi kiven päältä. Joskus tuo kone sinkauttaa kävyn ilmalentoon, joka osuu tietenkin jalkaan, päähän... ja käy kipeää.

Viikoloppuna keräsin sitten lähes kaikki kävyt nurmikolta pois. Varmaan taas on edessä sama urakka. Pikkupadallinen noita käpyjä tuli. Ja yhden käyttötarkoituksenkin keksin niille. Ne saavat odottaa ensi kevättä ja ne pääsevät kukka-astioden pohjalle salaoja-kävyiksi!


tiistai 30. heinäkuuta 2013

Perustaisinko kynsiblogin?

NO EN VARMASTI PERUSTA! Tässä taannoin keskustelin erään vanhemman tuttavani kanssa blogeista. Hän totesi "Ai, onko koirillekin omia blogeja?" No on. Ja te, jotka täällä blogimaailmassa pyöritte, tiedätte, että blogeja on moneen, moneen eri lähtöön. 

Käsityöliikkeessä käydessäni eräs mummeli kaipasi jotain ohjetta. Hänet opastettiin etsimään se netistä. Tämä on toisaalta sääli, sillä minä ainakin hukkaan monet mukavat ohjeet, jos sitä sivua ei kirjoita heti muistiin. Ja neuleohjeissa ohjeita on paljon mukavampi seurata paperilta kuin tietokoneen ruudulta. Ja käsityöblogeja niitä vasta onkin!

Kuistin maali: Teknos, sävyä en muista. Kynnet: Dior 615 Bengale ja O.P.I Polka.com NL E71

Tabletti: Pentik. Kynnet Lumene Warm Spring, Keväinen matka ja sama O.P.I

Ja eilinen ateria. Stocmannin kreikkalainen salaatti. Josta en pidä, mutta kun Aviokki toi sitä... Siinä on aivan liikaa fetaa. Joten jatkoi salaattia pilkkomalla siihen lisäksi yhden tomaatin ja palan kurkkua. Päällä perinteistä Saarioisten salaatinkastiketta. Lisäksi Tapolan Savulenkkiä ja Pirkka sinappia, makeaa. Että tämmöinen ateria... Minä otan muuten aina makkaroista kuoren pois. En vaan saata syödä sitä. Ihmetten niitä henkilöitä, jotka pystyvät syömään mm. kalan tai broilerin nahkaa. Minä en kertakaikkiaan pysty.

maanantai 29. heinäkuuta 2013

Asia on pihvi!

Ihanan helteisiä lomapäivien rippeitä on tullut vietettyä mökillä oikein urakalla. Pitkää viihtymistä edesauttoi se, että hyttysiä ei meidän perukoilla ole ollut juuri ollenkaan. Jossain niitä kuulemma on ihan riesaksi asti. Liekö asiaan vaikuttanut sopivalta kantilta puhaltanut tuuli ja auringon mollottaminen liki pilvettömältä taivaalta.

Ja pitkästä aikaa ruoka-päivitystä. Paistoin nimittäin ensimmäistä kertaa elämäni aikana pihvit! Joo, ihan totta. Olen toki liharuokia tehnyt, mutta useinmiten uunissa. Ja pihvejäkin meidän taloudessa on syöty, mutta Aviokki on ollut paistomestarina. Nyt sitten ostin sellaiset valmiiksi pippuriodut naudan entrecotee-pihvit. Mökillä on paistamiseen ohutpohjainen, lähinnä läkkipellin kaltaistesta aineesta tehty paistinpannu. Tosin teflonpintainen. Paistoin pihvit ohjeen mukaan voin ja ruokaöljyn seoksessa. Neljä minuuttia toiselta puolelta. Tuli musta ja hyvä paistopinta :). Joten päätin paistaa toista puolta vähän vähemmän. Toinen pihvi paistui sitten kohtalaisesti ja toinen jäi vähän liian mediumiksi... Mutta aika hyvä ekaksi kerraksi...

Salaatissa oman maan salaatinlehtiä tilliä ja persiljaa, tomaatti, kurkku, feta ja oliivit kaupasta. Uusia perunoita ja pihvien paistorasvassa pehmitettyjä sipulirenkaita. Alla se pihvi. Kolme sillin viipaletta puuttuu kuvasta. Ruokajuomaksi 1% piimää. Oli hyvää!

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Vähän höpsähtänyt

Kait sitä näin vanhemmuuttaan muuttuu vähän höpsöksi. Eilen, kun aloin siivoamaan, löysin Ilta-Sanomien ja Daily Mailin sivulta linkin, jonka välityksellä pystyi seuraamaan livenä tapahtumia Lindo-siiven ulkopuolella. Siis tuon Britannian kruununperillisen syntymäpaikan. Siinä sitten tietokoneen ruutu oli auki kahdeksan tuntia ja aina vähä väliä kävin kurkkaamassa, mitä siellä Lontoossa oikein tapahtuu. No, ei tapahtunut mitään, poliisit vain seisoivat vartiossa. Normaalisti jaan siivouksen kahdelle päivälle. Mutta eilen ajattelin, että jos Catherine uurastaa synnytyssalissa, vien minäkin oman urakkani kerralla loppuun. Kyllä kannatti. Oli tosi mukava herätä aamulla puhtaaseen kotiin. Ja se vauvakin syntyi sitten siellä.

Tänä aamuna kaivoin jälleen livelinkin esille, toivoen näkeväni pariskunnan ja lapsen sairaalan portailla. Poliisien paikkaa muuteltiin, sairaalaan vietiin kukkia... Eikä tapahtunut mitään. Ja on se kovaa hommaa olla valokuvaaja. Seisoa päiväkaupalla jollain paikalla ja odottaa... Onneksi lähdin sitten ulkoilemaan. Nyt katselin tykinlaukaukset ja joku hevoskulkue lähti liikkeelle... No olkoot, varmasti tästä vauvasta nähdään vielä kuvia!

Sorsatkin ovat saaneet perillisä!

torstai 18. heinäkuuta 2013

Hammaslääkärissä

Nyt se hammas on sitten onneksi hoidettu. Eikä tarvinnut edes puuduttaa! Eikä käynyt oikeastaan yhtään kipeääkään. Lääkäri sanoi paikan kestävän niin kriittisessä paikassa noin 10-15 vuotta. Hyvä niin. Ja mitään extremeä sillä ei saa tehdä, kuten aukoa pullon korkkeja tai katkoa siimaa. En ole kyllä ajatellutkaan. Parempi hampaasta tuli kuin alkuperäisestä. Eikä maksanut kuin 90€.

Ja oli "ärsyttävän" puhelias lääkäri. Kun itse ei voi sanoa mitään suun ollessa täynnä niitä kaikenmaailman imureita ym. Kysyin myös hänen mielipidettään näistä maustetuista vissyistä ja niiden vaikutuksesta hampaisiin. Minä kun olen koko pienen ikäni juonut sitruunavissyä. Ensin niitä kannettiin Haaparannalta laatikkotolkulla, Ramlösan sitruunavissyä, sitten pikkuhiljaa myös Suomessa alkoi saada niitä. Hän sanoi niiden hampaita kuluttavan tekijän olevan ihan yksilökohtaista. Jos erittyy paljon sylkyä, kuten minulla, niistä ei juuri haittaa ole. Ja minulla tosiaan erittyy paljon sylkyä. Joskus hampaita pestessäni tunnen, kuinka alaleuasta lentää sylkyä isolla kaarella. Kun olen joskus yrittänyt selittää tätä asiaa jollekin henkilölle, joka ei ole huomannutkaan omistavansa sylkirauhasia, on tuo toinen ihan pihalla...

Menipä taas jutut jonnekin... Elämään se kuuluu sylkykin! Enkä muuten syljeskele.

Kasvulaatikot muutama viikko sitten. Hyvin kasvavat!

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Voi hammas!

Joskus aiemmin kirjoitin, että hampaastani mureni palanen pois. Tänään aamulla heräsin ja jotakin kovaa oli tarttunut suupieleeni. Tarkemmin asiaa tutkiessani huomasin, että sehän oli hampaan pala. Huoh! Olin ilmeisesti yöllä purrut hampaita yhteen ja silloin tuo palanen oli irronnut. Aika iso, 1mm x 3mm, ainakin. Nyt alaleukani hammasrivistö näyttää melkein kuin kovia kokeneen katujen kasvatin hampaat. Melkein puolet etualahampaasta on pois.

No, ei auttanut muu kuin tilata aika hammaslääkärille. Vakiolääkärini on tietenkin kesälomalla. Mitenköhän ne paikaavat tuon hampaan? Kuori vai kestääköhän siinä päässä mikään paikka? Ja ilmaseksihan niitä ei korjata. Paljonkohan siihenkin menee rahaa?

Minulla oli muutama vuosi sitten minua hiukan vanhempi työkaveri. Tuolla naisella oli tekohampaat. Hän kertoi, että hän oli revityttänyt parikymppisenä kaikki hampaat pois ja laittanut tekohmapaat. Järkyttävää! Miten joku lääkäri on voinut suostua sellaiseen. Kyllä esimerkiksi minun vanhemmillani on ihan omat hampaat suussa. Vielä muutama vuosi sitten tv:ssä pyöri mainos jostain "liimasta", jolla tekohampaat saa pysymään tiukasti ikenessä kiinni. Ei pyöri enää. En muuten tiedä ketään (muuta), jolla on tekohampaat.

Vähän jotain iloisempaa.

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Akvaario

Meillä on muuten työpaikalla akvaario. Arvatkaas, kuka on hoitanut sitä vuosikaudet?  Minä, ja ei kukaan muu. Akvaarion hoito vaatii kyllä työtä. Ihailen aina kirkasvetiasiä, puhtaita akvaarioita. Jotenkin nyt olen vaan väsynyt hoitamaan sitä työpaikan akvaarioita. Pikkuhiljaa se meni aika huonoon kuntoon. Tänään tein sitten päätöksen. Tyhjensin akvaarion. Siellä oli vielä kolme monnia ja yksi lehtikala. Hommasin irtolevyn ja keitin kiehuvaa vettä. Yksi kerrallaan haavin kalat ja heitin ne kiehuvaan veteen. Pesin kaiken pois ja vein varastoon. Siellä on halukkaalle "aloituspaketti".

Toivottavasti en näe tästä painajaisia. Olen nimittäin nähnyt monni-painajaisia. Siis että monni on kasvanut ja täyttänyt koko akvaarion ja minä en ole huolehtinut sille isompaa elinalaa...

Kaloihinkin kiintyy. Ne oppii tuntemaan. Mutta nyt olin kova.

Asiasta viidenteen, normaalisti en pidä muotoon leikatuista puista, mutta nämä olivat ihan kivoja.

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

T-paita

On se sitten kumma, että jos minä lähden kauppaan ostamaan jotain tiettyä vaatetta, niin sitä ei sitten siellä ole. Nyt olisi tarvetta yksivärisille t-paidoille. Ihan tavallisille, kuvioimattomille. Kaupoissa oli kyllä raidallisia, printtikuviollisia tai ihmeellisistä kangaslaaduita tehtyjä paitoja, mutta ei sitä tavallista... Muistan, kun Espritillä oli aikanaan hyllykaupalla erivärisä t-paitoja. Nyt siellä oli yksi malli. Ostin sitten sen. Ei ollut edes kovin kallis, rapiat 16 euroa.
Huomasin, että valkoisessa t-paidassani on kainalossa reikä, pinkissä on iso reikä sivussa. Espritin paitoja nekin. Nyt sitten heitin nuo paidat roskiin, vaikka olisihan niitä voinut vielä hyvinkin käyttää aluspaitoina...

Alennusmyynnit alkavat näköjään olla loppusuoralla. Syksyisiä vaatteita näkyi jo. Heinäkuussa. Vai kuinka moneen kauteen ne myyntijaksot kaupassa jaotellaankaan? Olisiko loppukesällä oma kautensa?

maanantai 8. heinäkuuta 2013

Sininen kausi

Olinpa pitkän rupeaman mökillä. Tekemistäkin oli maalausurakan muodossa. Ja näkee, että ihmisestä löytyy lihaksia, joiden olemassaolosta ei tiedä mitään. Nyt on nimittäin ranne tosi kipeä. Ettei vaan jännetupin tulehdusta pukkaisi päälle. Jalkojen lihaksille teki hyvää taas kerran tuo ylös-alas -liike. Maalasin kahteen kertaan mökin kuistin lattian, puuarkun ja ovet. Lattiasta tuli ihan hyvän värinen, neutraalin ruskea. Ovien sininen olisi ehkä saanut olla hiukan tummempi, mutta mielestäni niistä tuli silti ihan mukavan väriset.

Picassollakin taisi olla sininen kausi... Ja jotain tekemistä pitää aina olla suunnitteilla. Ensi kesäksi jää tuo ovenkarmien uusiminen. Taidan ostaa uudet. Pääsee helpommalla kuin alkaa noita vanhoja hiomaan.

Ja tässä kuistilla on hyvä istuskella, jos vain ne hyttyset pysyisivät poissa. Nyt onneksi kovahko tuuli järvenselältä piti sääsket poissa. Mutta ei hevosen kokoisia paarmoja. Tuon istuskeluryhmän kunnostin jokunen vuosi sitten. Kopioin värityksen eräästä desing-ryhmästä. Sopii se tällaiseen perusryhmäänkin...

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Alennusmyynnissä

Kävin tänään ensimmäistä kertaa tälle kesälle alennusmyynneissä. Minusta näytti, että paljon oli vielä tavaraa tarjolla. Ja minä ostin... dadaa... villapaidan! Pitää olla kaukaa viisas!

Huomenna pitäisi sitten alkaa mökin kuistin kunnostus. Itikoiden varalta ostin tämmöisen vempeleen K-kaupasta. Tarjouksessa oli tämäkin.


Ihan tämä sama malli se ei ollut, mutta samalla periaatteella toimiva. Ja alle 40 euroa! Pitäisi pitää hyttyset loitolla 150m:n sätellä. Olen kauan haaveillut sijoittavani sellaiseen nestekaasulla toimivaan hyttysansaan, mutta niiden korkea hinta on hillinyt ostahalujani (liki 500 euroa). Lisäkustannuksia tuo vielä nestekaasu, jota aktiivikäytössä kuluu kuulemma kolme pulloa kesässä. Ainoana haittana näiden käytössä voidaan pitää sitä, että ne hyttyset ovat sitten pois pikkulintujen ravinnosta... Mutta hakekoot hyttysensä kauempaa kuin 150m:n sisältä.

Eli ensin tulevat sääsket, sitten paarmat ja mäkäräiset ja lopuksi hirvikärpäset. Voi tätä Suomen kesän ihanuutta!

Mökin kuistin päällä, juuri portaiden kohdalle, on haarapääsky tehnyt pesän. Aikanaan isäni laittoi hirsien päälle tuota kananverkkoa estämään pesien teon... eipä auttanut. Vastineeksi hän teki muutamia "lauteita" kauemmas porraspäästä pesimistä varten. Taisi sillä lauteella yksi kesä ollakin pesä, mutta muutoin pesä näköjään rakennetaan juuri sille vilkkaimmalle paikalle. Nyt siellä on varmaan jo poikasia!

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Canvastaulu

Jokunen aika sitten, kun kodissamme vapautui yksi huone, siirsin kirjahyllyn olohuoneesta pois. Ja sitten olohuoneessa alkoi kaikumaan. Pika-apuna ostin Ikeasta pari canvastaulua. Vaikka ne ovat ruskea-sävyisiä, ovat ne kuitenkin hieman eriparisia ja olen myös kyllästynyt niihin. Vaihtoehtoina olen ajatellut päällystää ne jollain graafisella kankaalla tai teettää omista valokuvistani pari canvastaulua. Olen jo googlaillut eri valmistajien vaihtoehtoja. Onko teillä kenelläkään kokemusta noiden canvastaulujen teettämisestä?

Ja se kuvien valinta...

Tämä nyt ehkä kelpaisi, mutta sille pari? Vai onko tausta liian tumma?

Tämä on epätarkka ja värit eivät mätsää ylemman kuvan kanssa.

Tämä on sekava ja liian räväkkä.

Taustan risut haittaavat. Eli ei auta muuta kuin lähteä valokuvaamaan...