maanantai 26. elokuuta 2013

11 faktaa

Jospa nyt jatkaisin haasteen parissa. Vuorossa 11 faktaa itsestäni. Joskus aiemminkin olen vastannut tällaiseen samanlaiseen tehtävään. Nyt en vain jaksanut etsiä niitä faktoja tuolta vanhojen blogikirjoitusten joukosta. Tämä on aika haastava tehtävä... mitähän sitä nyt oikein ilkeäisi itsestään paljastaa...

1. Kun lähdemme kesämökiltä, auto pitää peruuttaa kaartuvaa tietä pitkin käännöspaikalle. Jos minä ajan, Aviokki mene aina näyttämään suuntaa. En koskaan katso hänen "viittomiaan", ihan itse sivu- ja taustapeileistä tarkkailen puita, kantoja ja oksia. Ja käännän auton ihan oikealle paikalleen. Ei ole vain tullut mainittua tästä Aviokille mitään. Kun se aina niin tohkeissaan siellä viittoo.

2. Tulen todella pahoinvoivaksi, kun kuulen tai näen eläimiin tai lapsiin kohdistunutta väkivaltaa tai vääryyttä. Miten ihminen voi olla niin paha?

3. En voi sietää ympäristön tahallista roskaamista. Itse en tipauta maastoon/metsään/ulos edes pienen pientä karkkipaperia.

4. Kirjoittaminen ja itsensä ilmaiseminen kirjoittamalla kulkee näköjään meillä veren perintönä. Äitini ammattiin liittyi kirjoittaminen, minä olen kirjoittanut puoliammatillisesti ja tyttärenikin näkyy pitävän blogia.

5. Haluan pysyä perillä maailman tapahtumista. Luen säännöllisesti kahta sanomalehteä (ja iltapäivälehdet netistä). Sanomalehdistä luen ainakin kaikki otsikot. Jo pappani tilasi sinne pieneen peräkylään sotien aikaan Hesarin, kun halusi pysyä ajan hermolla.

6. Haluaisin asua jossain lämpimässä ilmastossa. Paikassa johon maailman huolet eivät yltäisi. Paikassa, jossa ikkunoita voisi pitää aina auki ja tuulenvire heiluttelisi verhoja. Paikassa, jossa aaltojen kohina kuuluisi sisälle. Missä ei koskaan tarvitsisi sukkia. Jossa tarkenisi aina kesämekolla. Jossa aamupalaksi olisi aina tuoreita hedelmiä...

7. Viitaten edelliseen. Vihaan sukkia. Nytkään en ole pitänyt sukkia sitten toukokuun puolenvälin, paitsi tietenkin lenkillä lenkkareissa. Koko viime talvikin meni ilman sukkahousuja...

8. Haaveilen kauniista geelikynsistä. No, liian työläät minulle.

9. En halua nähdä itseäni valokuvissa. Sieltä katsoo aina kummallisen näköinen akka.

10. Olen opetellut luopumaan tietyistä "kotirouvan" vaatimuksista. Koska käyn töissä, minä en repeä viikkosiivoukseen, kaappien järjestelyyn, ikkunanpesuun, mattojen pesuun, verhojen vaihtoon tuon tuostakin. Teen, kun jaksan. Viime vuonna joulusiivouskin vaihtui jouluimurointiin. Joulu tuli siitä huolimatta.

11. Ikäni alkaa jo 5:lla... Olen siis kalkkis.

Täällä avattiin 34 000 ruusupuskasta tehty tilataideteos. Oli vaikuttava. Koko komeudesta ei edes saanut kuvaa. Ja se ainoa, missä näkyi laajempi kokonaisuus ylivalottui pahasti.

2 kommenttia:

  1. Et ole kalkkis, olet kypsä. Niin minäkin. Parhaassa iässä, vaikka tänään(kin) piti käydä apteekissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikä on kyllä hyvä, mutta kaikenlaista vaivaa tosiaan alkaa olemaan. Onneksi ilmat ovat suosineet liikkujaa, eikös ne sano liikunalla olevan jotain positiivisia vaikutuksia... Tänäänkin pyöräilin t-paidalla töistä kotiin. Soijaa pukkas!

      Poista