"Jesus, ku on hautova ilima" kuten Antti Tuurin Pohjanmaa-kirjaan pohjautuvassa elokuvassa todettiin. Ukkosista on saanut lukea netin iltapäivälehdistä, mutta vasta nyt iltasella täällä Pohjolassa vähän jyristää. Minä olen aina pitänyt ukkosesta. En ole koskaan osannut pelätä sitä. Vasta nyt "aikuisena" olen tajunnut, että ukkonen voi todellakin saada pahaa tuhoa aikaan. Muistan, kun lapsena nautin mökin ikkunoiden ääressä ja katselin salamoiden välkettä järven selällä.
Mummu kertoi kauhutarinoita pallosalamasta, tädin seinästä ukkonen jysäytti lankapuhelimen irti, mökkinaapurista ukkonen halkaisi kuusen... No, anoppi pelkää ukkosta ihan tosissaan ja on kait vähän istuttanut minuunkin kunnoittamista tätä luonnonvoimaa kohtaan.
Meren pauhuun on mukava nukahtaa, niin kuin ukkosen jyrinäänkin.
Matkalta bongattu roskis. Joko roskikset tyhjennetään erittäin harvoin tai joku on riisunut joulukoristeet vasta kesäkuussa.
Minä myös olen aina tykännyt ukkosesta, vaikka meillä kotona se saa usein tuhoa aikaan. Se on vain niin mielettömän voimakas ja kaunis ilmiö. Enkä jotenkaan osaa sitä pelätä, vaikka tiedänkin, että se voi olla vaarallista. Tiedän yhden naisen, joka jostain syystä ukkosella kietoo pyyhkeitä päänsä ympärille... :D En ihan ole päässyt perille siitä, miten sen on tarkoitus auttaa... :D
VastaaPoistaJospa tuo nainen kuvittelee olevansa piilossa vähän niin kuin pupujussi... Pää puskassa :)
Poista