maanantai 31. maaliskuuta 2014

Kätköilemässä

Olen jälleen viritellyt toissa syksynä aloittamaani harrastusta, geokätkeilyä. Viime kesä meni ilman kätköilyä, mutta nyt taas olen innostunut asiasta. Tarkoitus olisi saada kesän loppuun mennessä sata löydettyä kätköä, jolloin voisin sitten perustaa itsekin kätkön.

Osittain kätköily on ollut taka-alalla siksi, että olen jo löytänyt kaikki lähiseudun kätköt. Siis ne, johon koiran kanssa voi kohtuudella kävellä. Nyt sitten vuoden aikana näkyy perustetun uusia kätköjä tähän ihan kotinurkille. Lauantaina ja sunnuntaina olin kumpanakin päivänä liki kolme tuntia metsästämässä niitä. Tuo kävely tuntuu jo jaloissakin. Ja muissakin nivelissä. Sen verran tiuhaan piti kumarrella, venytellä ja taivutella itseään. Yksi kätkö jäi saamatta, koska se oli niin korkealla ja minun pääni ja tasapainoni ei kertakaikkiaan kestä korkealle nousua ilman tukea. Pitänee raahata Aviokki mukaan, että saan logattua tuonkin kätkön.

Nyt sitten vain pitää ottaa auto, ajaa jonnekin koiran kanssa ja kävellä ja etsiä niitä kaukana olevia kätköjä.

Viikonlopun ruokailut olivat kyllä painonhallinan kannalta aika kamalia. Nimittäin pitsaa ja kebabbia... Mutta ei suinkaan niin paljon kuin luulisi. Lauantaina Aviokki haki nuo kyseiset ruuat. Söin puolet pitsasta ja Aviokki puolet kebabista. Sunnuntaina sitten vaihdettiin puolikkaita... Kätevää.


Ostin jokunen viikko sitten marketista lempikukkiani, gerberoita, ruukkuversiona. Ei ole pikäikäinen kukka ruukussakaan.

6 kommenttia:

  1. Viikonloput on pahoja ;). Gerberat on myös mun suosikkeja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Joskus ei millään viitsisi tehdä ruokaa. Joskus taas mene kulinarian puolelle!

      Poista
  2. Minäkin olen miettinyt geonätköilyä, voisi olla lasten kanssa ihan hauskakin harrastus. Liityin johonkin foorumillekin missä oli paljon kätköjä, mutta ne oli jotenkin outoja...siis yhdeltä kätköltä sai vihjeen seuraavalle jne. Pienet lapset ei varmasti semmoista jaksa. Kai niitä on ohan perus kätköjäkin että koordinaatit ja kartta kädessä vaan etsitään? Jotenkin mä en vaan (taas tyhmänä kotiäitinä;) tajunnut että mistä on oikein kyse...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen geocaching-sivustolla, se on varmaan se ainoa ja alkuperäinen. Kätköjä on monenlaisia, itselleni ns. peruskätköt näkyvät vihreinä ja nuo ns. ongelmanratkaisukätköt sinisenä. Osa kätköistä on hyvin helppoja, osa taas niin vaikeita, että ei varmaan lapsen pinna moiseen riitä. Tänäänkin kävin kahdella kätköllä. Kummatkin löysin, mutta toinen oli niin korkealla puussa, että ainakaan minä en uskalla sinne kiivetä.

      Mutta kannattaa ainakin yrittää!

      Poista
    2. Siellä varmaan minäkin. Onko niitä kätköjen vaikeustasoa jotenkin arvioitu?

      Poista
    3. Kyllähän sillä sivustolla on, kun klikkaa sen kätkön kohdalta, esitetty tähdin sen koko ja vaikeusaste. Kannattaa lukaista aikaisempien löytäjien kommentteja. Mulla on nyt "jemmassa" kolme kätköä, joille en ole uskaltanyt kiivetä...

      Poista