sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Ajelulla

Tämä viikonloppu on mennyt lähinnä autolla ajellessa pitkin maakuntaa. Ensin äitiä tervehtimässä, 260 km:n lenkki. Tänään synttäreillä ja vierailulla. Joten ruokailutkin ovat olleet kyllä vähän sitä sun tätä. Tosin makeaa en ole syönyt koko viikonloppuna kuin kaksi juustokakun palasta, mutta "kunnon" ruokaa ei ole tullut syötyä. Leipää ja piirakoita...

Tänään olin kuskina ja vein anopin synttäreiltä kotiinsa. Talolle johtava tie on aika kapea ja ei sitä ole varmaan aurattukaan koko talvena. On nääs riitaa naapurin kanssa... Fiksuna ihmisenä ajattelin ajaa vähän raiteiden sivussa, jotta tiehen tamppautuisi leveämpi ura. No arvaahan sen, miten siinä kävi. Auto humpsahti umpihankeen ja en minä sitä saanut ajettua sieltä pois. Onneksi Aviokki oli kyydissä ja hän "heijasi" auton takaisin tielle. Mutta paluumatkalla samalla tiellä karautti itsekin auton ojaan. Tai ei se ojaan mennyt, mutta sinne pehmoiseen umpihankeen... Ja nyt se tie on sitten ihan mössönä, ei pääse naapuri pikkuautollaan pihalle. Mitä ei suostu maksamaan aurauslaskua... 

Sitten vierailulle. Osoite navigaattoriin ja menoksi. Ajettiin noin 20 km. Ihmeteltiin kun talon numeroa ei löytynyt. Soittettiin isäntäväelle. Joo, me olimme väärän kunnan puolella, sielläkin kun on saman niminen tie... Että silleen. Mitä menevät yhdistelemään kuntia ja antamaan samannimisiä nimiä teille... Ja taas juustokakkua naamaan. Nyt on jotenkin ello olo. Huomenna jälleen salaattipäivä.


"On the road again". Ei paistanut aurinko. Jossain Ala-Temmeksen erämaassa... 

4 kommenttia:

  1. Aurausriita ratkeaa varmaan lumien sulaessa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo... poliisiakin on asialla vaivattu... Sanoin kyllä Aviokille, että tuota tietä en aja ennen kuin kesällä. Ja Temmes ja Ala-Temmes... Mistä oululainen tietää, että ne on eri kuntia??? Toinen kuluu Liminkaan ja toinen Tyrnävään...

      Poista
  2. Juustokakkuviikonloppu ollut sitten.
    Minä olen myös nerokkaana ajellut renkaan jälkien vierestä, että levenisi ajoväylä. Sain onneksi auton pois jumituksesta itse. Enää en aja yhtään ohi. Sitä ei loppujen lopuksi tajua ratin takaa paljonko sitä lunta onkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja sitten kun sitä autoa yrittää saada sieltä pientareelta pois, niin renkaat pehmentää sitä tampattua raidetta yhä enemmän ja enemmän... Ajattelin jo, että pitää naapurin isäntä ( ei se, jonka kanssa on riitaa) kutsua traktoreineen apuun. Myös minä pysyn renkaan jäljillä täst´edes.

      Poista