sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Matin päivä

"Jos Mattina räystäät tippuu, tulee lämmin kesä." Toivottavasti. Tänään ainakin räystäät tippuivat ja aurinko valaisi olohuoneemme ihanasti. Aivan kuten viime vuonnakin. Mutta kevätaurinko on edelleen julma. Vaikka eilen siivosin, tuo matalalta paistava aurinko näytti jo muutamien pölyhiukkasten laskeutuneen lattialle.

Sunnuntai kului, niinkuin se on kulunut lähes aina. Ylös, ulos ja lenkille. Jännää, että miten tiettyihin ihmisiin törmää jatkuvasti, vaikka he muuten ihan outoja ovatkin. Olen nimittäin törmännyt erääseen vanhaan pariskuntaan tässä viimeisen parin vuoden aikana useasti. Milloin lenkillä, milloin torilla, milloin kaupassa. Joko he ovat  a) jatkuvasti liikkeellä tai sitten b) meidän aikataulut ovat vain samanlaisia. Jaa naapurihuoneiston pariskunta lähtee sunnuntailenkilleen aina, kun me jo palaamme kotiin. Meillä on ilmeisen aikainen aikataulu.

Ruokana tänään oli naudan paistia (toivottavasti se oli nautaa) ja valkosipulikerma-aurajuusto perunoita. Nam. Ja tietenkin perunat pilkottiin sillä Nicer Dicerillä. Oli kyllä kätsää!

Tässon hyvä!

4 kommenttia:

  1. Räystäät tippuu ja nenät valuu - sellainen päivä on ollut taas tänään. Oikea kevätpäivä eli lisää samanlaisia.

    Hassua todellakin, että jotkut ihmiset tulevat vastaan aina vähän väliä. Minusta tuntuu, että aina kun käyn kaupungilla, minua vastaan kävelee eräs harmaapitkätukkainen jäänne 70-luvulta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä Mattina sitä Maariaan. Bongasin täältä yhdestä blogista. Toivotaan, että pitää paikkaansa!

      Niin, se on hassua, että joihinkin tyyppehin "kylällä" törmää aina. Mutta ehkä vain asutaan, eletään ja tehdään samoja toimintoja... Pieni kylähän tämä "Pohjolan valkea kaupunki" on.

      Poista
  2. Elvis, eiks vaan ookin auringossa makosaa maatapötköttää. Eikä oo ulkonakaan hyytävää. Ilosta menoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Missä aurinko -siellä bostonit ja mäyräkoirat! Samoin muutkin karvapeitteiset!

      Poista