sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Äitienpäivälounas

Vuodessa on kaksi päivää, jolloin on erityisen mukava saada koko perhe koolle, jouluna ja äitienpäivänä. Nyt tuo ei vain enää onnistu, osan jälkikasvusta työskennellessä ulkomailla. 

Tänä vuonna valmistan äitienpäivälounaan itse. Jälkikasvun toiveesta. Karppaavat nääs. On me joskus käyty ihan valmiilla äitienpäivälounaallakin, mutta... Tässä on lähellä oikein hyvä ruokapaikka, Upseerikerho. Mutta siellä on aina aivan kamalasti porukkaa, seisovasta pöydästä tulee syötyä aina ihan liikaa ja jonottaakin siellä täytyy. Viime vuonna kävi vielä niin, että viereiseen pöytään sattui pari lapsiperhettä, joiden kakarat (anteeksi vain!) eivät osanneet käyttäytyä yhtään. Lapset villiintyivät ihan täysin yhden huutaessa ja karjuessa kurkku suorana ja yksi taaperoikäinen räkänokka majoittui meidän pöydän ääreen, räkäisen nenän ollessa noin kymmenen senttimetrin päässä omasta lautasestani. Yritin vinkata vanhemmille, että hakisivat jälkikasvunsa pois, tuloksetta. Kävi vielä niin, että yksi lapsista alkoi juosta rallia pitkin ravintolaa. Ja siinä kävi juuri niin klassisesti, kuin voi käydä. Lapsi ampaisi tarjoilijan eteen ja tämän kantamukset levisivät lattialle. Onneksi perhe söi aika nopsaan...

Tottakai lasten kanssa saa ja pitää käydä ulkona syömässä, mutta myös tapoja pitää olla. Joillakin vanhemmilla ei ole lainkaan "sosiaalista" silmää ja tilannetajua. Kaikki eivät välttämättä halua syödä keskellä pallomerimäistä kiljuntaa.

Tänään tein yksinkertaisen lounaan, salaattia ja paistettua broileria.
Romainesalaattia ja kartanosalaattia, kurkkua, tomaattia, kevätsipulia, parsaa, fetaa ja päälle kananmunia. Pikkuisen sitruunamajoneesia munien päälle antamaan niille suolaisuutta.

Ja sitten tämä eilen valmistettu kakku. Kuten joku tuolla edellisen postauksen kommenteissa mainitsikin, tähän tuli paljon rahkaa, ohjeen mukaan kilo. Ja kun muut härpäkkeet laskee mukaan, painaa kakku ainakin puolitoista kiloa...Kutsuinkin FaceBookin kautta tutut syömään sitä meille. Voi olla, että näin äitienpäivänä kutsuun ei paljoa vastata.

8 kommenttia:

  1. Sopiiko tuo kakku myös karppaajalle? Minä aloitan karppauskuurin huomenna, tavoitteena pudottaa 6-8 kiloa ja sen jälkeen myös pysyä noissa mitoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan kokonaan karppaajalle tuo kakku ei sovi, pohjaan on käytetty Domino-keksejä ja vaaleaa yläkerrosta on makeutettu tomusokerilla. Muuten kyllä.... :)

      Poista
  2. Kakku on kyllä komea ja muhkea. Kyllä tuosta riittää useammallekin syöjälle. Karppaajahan voi tehdä pohjan murskatuista pähkinöistä ja kuivahedelmistä tms. Kerran muistan tällaisen ohjeen nähneeni.

    Me haettiin miehen kanssa take away -kiinalaista äitienpäivälounaaksi mökiltä kotiuduttuamme ja nyt mies nikkaroi kasvilaatikkoa takapihalle. Tässä vietellään juhlapäivää kahdestaan. Miehen äiti on kuollut, minun asuu Etelä-Pohjanmaalla. Kun pari lasta on maailmalla ja yksi töissä niin ollaan vaan oltu virtuaalisesti yhteyksissä. Äitienpäivä ei ole meillä ikinä niin mahdottoman iso tapaus, päivä muitten joukossa. Tosin lasten askartelemat kortit ovat tietenkin tallessa ja niissä onkin monta hauskaa runoa ja sanontaa.

    Kaunista sunnuntai-iltaa!

    ps. olen ihan samaa mieltä, että lasten kanssa voi käydä ulkona syömässä, mutta käyttäytymistavat pitää olla koko perheellä hallussa. Mikä se onkaan joihinkin vanhempiin mennyt, kun lapsia ei voida komentaa olemaan kunnolla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa käydä taas niin, että loppu kakusta matkustaa huomenna työpaikan kahvipöytään. Oli ihan hyvää, ei ollenkaan imelän makeaa.

      Ei meilläkään äitienpäivää sen kummemin juhlita, mutta se on syy kutsua perhe kokoon! En ole aamukahveja sänkyyn vailla tai muitakaan lahjoja.

      Ja ihanaa, aurinko tuli esille oltuaan piilossa liki neljä vuorokautta! Samoin hyvää sunnuntain jatkoa!

      Poista
  3. No on kyllä iso ja komea kakku! Maistuisi minullekin.
    Hauskaa muuten, kun sinä äitinä tarjoat ruoan ja teet kakun. Minä olen tottunut, että äitini odottaa niitä itselleen. Tosin välimatkan vuoksi hän ei niitä saa. Mutta en uskoisi, että osaisi edes ajatella tekevänsä niitä itse äitienpäivänä. Erilaisia perinteitä eri perheissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jo silloin, kun olin pieni, koko suku kokoontui aina mummulaan äitienpäivänä. Mummu teki ja tarjosi kakkukahvit. Samoin Aviokin perheessä kokoonnutaan perheen äidin ympärille. Toki aikuiset lapset tuovat jotain tarjottavaa mukanaan. Minusta se on ihan luontevaa näin. Varsinkin jos on useampia lapsia, niin sitähän joutuisi äitinä oikein miettimään, että kenenkäs vuoro se onkaan nyt tarjota minulle jotain :)

      Toki lasten ollessa pieniä voisi kait se isä hieman lasten kanssa avustaa äitiä ruoanlaitossa. Ollessani naimisissa lasteni isän kanssa, meillä olisi ilmeisesti kuitenkin jääty ilman ruokaa, jos minä en olisi sitä tehnyt :)

      Poista
  4. Mahtikakku! Teen vielä joskus tuota joihinkin kekkereihin. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja itse asiasssa aika terveellinen. Pelkkää rahkaa ja proteiineja!

      Poista