perjantai 15. marraskuuta 2013

Käytöstapoja

Kävin eilen kaupassa (joo... olipa uutinen). Siellä oli konsulentti esittelemässä Marianne uutuuksia, mm. maistiaisina oli tätä karamelliä.
Eräs nainen, ja nyt kyllä pitää sanoa kaunistelematta, lihavahko nainen, otti näitä karamellejä siitä kupista niin paljon kuin kahdella kouralla sai käteensä. Ja sitten suurin osa noista karamelleistä tippui lattialle. Ja koska ylipainoa oli sen verran, ei karamellien noukkiminen lattialta ollutkaan niin helppoa. Ja kun niitä oli niin paljon, niin aina sieltä sormien välistä tipahti jokunen karamelli takaisin lattialle. Ja tätä noukkimista kesti jonkin aikaa. Mieleni teki sanoa, että ahneella on paskanen loppu, mutta koska oletettavasti olen saanut kotini perintönä jonkinlaisia käytöstapoja, pidin suuni kiinni. 

Mutta tämähän on pientä. Varmasti siellä Filippineillä ihmiset taistelevat ihan tosissaan kahdella kädellä, saadakseen edes jotain juotavaa tai syötävää. Kaverille ei varmasti jätetä. Ihminen on raaka peto.

Tuttavani kertoi, miten ihmisten luonne paljastuu esim. ilmaisten kahvitusten äärellä. Kerran eräs herra oli tipauttanut kahvimukinsa. Hän oli sen päälle päräyttänyt äärräpäät ja lisäksi haukkunut kahvin tarjoajan. Eräs toinen tipauttaja oli taas pyydellyt tuhannesti anteeksi ja tarjoutunut vielä siivoamaan sotkut. Ja aina on niitä, joille yksi pullasiivu ei riitä, vaan niitä otetaan koko vaaksan mitalla...

Ai niin, minä otin kaksi karamelliä, ja muistin nyt, että nekin ovat vielä takin taskussa. 

10 kommenttia:

  1. Itse oon työn ja "harrastuksen" puolesta ollut jakamassa ihmisille kahvia, makkaraa yms. ja voin todella sanoa, että osa ihmisistä on todella härskejä. Yleensä ns. "laitapuolen kulkijat" käyttäytyvät fiksummin, kuin vanhat mummot ja papat ;).

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meitä riittää joka lähtöön. Kun on ilmaista, joillekin se on merkki, että "kaikki mulle". Toisaalta muistan opiskeluaikana, kun oli joku pankin kahvitarjoilu viinerien kera. Satuttiin sattumalta paikalle ja väkeä oli pilvin pimein. Sovittiin kaverin kanssa, että hae sinä kahvit, minä haen viinerit. Ja niin sain paheksuvia katseita viinerien "rohmuamisesta"...

      Poista
  2. Miltäs nämä Mariannet maistuu? Nykyään tulee karkki- ja suklaauutuuksia sellaisella vauhdilla, ettei meinaa perässä pysyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ootas hetki, aamukahvi tippuu... Haen kahvin ja karkin kyytipojaksi. Pinta on rukea, vahvasti mokka-aromia. Pehmeän makuinen. Sisältä sulkaata. Ihan ookoo. Aikuiseen makuun, lapset ei varmasti tykkää.

      Poista
  3. Eilen oli monessa paikassa kahvitarjoilu ja katselin kyllä aika hämmästyneenä sitä menoa... Heti, kun myyjän silmä vältti, napattiin muutama pipari taskuun! :D Ja muutama mummeli kiersi monta kertaa takaisin jonoon... Minäkin olen kyllä pihi, mutta rajansa kaikella! No, otin minäkin yksi päivä yhden piparin Pentikillä, mutta yleensä en edes viitsi yrittää syödä jotain seisaaltaan mummojen tuuppiessa selkään. Eikä tulisi mieleenkään mennä minnekään vain siksi, että siellä on kahvitarjoilu. Ja, tiedän tapauksen, jossa yksi mummeli otti termarin mukaan, kun hänen miehensä oli kipeänä, eikä voinut tulla. Tämä oli kylläkin joskus 80-luvun alussa, mutta näin sen itse, joten se ei ole vain mikään liioiteltu tarina! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on varmaan jotain kivikautista perua, että ruokaa täytyy rohmuta, silloin kun sitä saa. Varsinkin vaalien aikaan mahansa voi täyttää vaalitoreilla hyvinkin täyteen. On hernekeittoa, makkaraa ja päälle nisukahvit. Mutta minä olen jotenkin niin ujo ja nolo, että en ole koskaan kenenkään vaalikopilla käynyt syömässä tai juomassa murustakaan. Ja harvoin maistan kaupassakaan mitään. Ja jos maistan, niin kohteliasuudesta sitten ostan sen tuotteen, mitä siellä maistateltiin.

      Poista
  4. Oon katellu kaupassa noita uutuus-Marianneja ja miettiny kans, miltä mahtavat maistua. Jotenkin vaan epäilen, etteivät ole yhtä hyviä, kuin punavalkoiset. Sais munkin kohdalle osua joku konsulentti, että sais maistaa.

    Possu kiertää kyllä kahvitarjoiluissa. Siihen sain opin eräältä kyläkauppiaalta. Tämä vinkkasi, että viereisessä pankissa on kahvitarjoilu. Vastasin, etten kehtaa mennä, kun en ole edes pankin asiakas. kyläkauppias suuttui, että kyllä minä ainakin haluan, että kun on kahvitarjoilu, niin sillon kans tullaan kahville, ettei ole turhaan laittanut! "okei okei," rauhoitteli possu, ja meni kiltisti pankkiin kakkukahville ja otti kaikki ilmaiskylkiäisetkin ;)

    Reilusti siis kahvi- ja hernerokkajonoon kerran tarjotaan. Täytyy silti sanoa, että kerran kyllä minäkin hätkähdin, kun vakuutusyhtiön rokkajonossa oli emäntä kattilan kans pyytämässä rokkaa myös kotiväelle... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eivät olleet yhtä hyviä kuin "alkuperäiset".

      Jollain puoluella oli vaaliyönä makkaratarjoilu kapakan edessä. En ottanut edes sillon... Aina olen ajatellut, että kyllä ottajia riittää... Kait se on jotain pohojolaasta ylypeyttä, että kyllä täsä omillaan selevitähän...!

      Poista
  5. Ei millään pahalla iäkkäämpiä ihmisiä kohtaan, mutta olen ollut huomaavinani, että useat rohmujat ovat iäkkäitä ja naispuolisia. Jessus, jos itsestä tulee tuollainen sitten eläkeiässä...

    Mutta osaa sitä "herrasväkikin"... työnantaja järjestää kerran vuodessa sellaisen paripäiväisen seminaarin, johon kuuluu iltavastaanotto. Kerran jälkiruokapöydässä oli fazerin sinisiä konvehtikarkkeja (niitä paperipäällysteisiä) ja yhdenkin kunnan luottamushenkilö otti molemmat kourat täyteen ja työnsi puvuntaskuun.

    Hävettää ihmisluonnon puolesta, mutta samat ihmiset äänestävät toisia rohmuajia eduskuntaan, mutta se olisi sitten liian pitkä juttu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa se luottamushenkilö vei karkkeja lapsilleen... :) Se ei näköjään ole asemasta kiinni, minusta se on kasvatuksesta kiinni.

      Meitä on moneksi, niin myös päättävissä elimissä. Olen ihmeissäni seurannut tuota poliisipäällikön virasta pidätystä ja ruovakin vietiin putkaan...

      Poista