Euroviisut

Olen seurannut euroviisuja niin kauan kuin muistan. Se oli sellainen minun ja äitini traditio. Koskaan emme veikanneet voittajaa oikein. Ja muistan, kuinka aina sai mennä pettyneenä nukkumaan. Kun asuin jo pois kotoa, järjestimme kerran opiskelukavereiden kanssa euroviisubileet, vuonna 1994. Pitihän Suomen voiton olla varma! Pohjoisen tytöt CatCat ja kappale Bye Bye Baby. Mutta voih! Loppupään sijoitus ja pisteitä vain joltain Bosnia Hertsegovinalta.


Kun Lordi voitti vuonna 2006, tuntui se uskomattomalta. Seuranani viisuja katsoi ystävättäreni, 10-vuotiaan tyttärensä kanssa. Tytär sai valvoa ensimmäisen kerran myöhään. Kun Lordi sitten voitti, tuhahti ystävättäreni tyttärelleen: "Nyt sait kyllä ihan väärän käsityksen näistä kisoista. Minä olen mennyt liki neljäkymmentä vuotta joka kerta pettyneenä nukkumaan, ja kun sinä katsot viisuja ensimmäisen kerran, Suomi voittaa..."


Tänään on siis Uuden musiikin kilpailu ja huomenna loppukilpailu. Entinen Suomen euroviisukarsinta.


Estella... Minusta mukava nimi ja sen ovat vanhemat lapselleen valinneet. Turha siitä on kenenkään professorin hernettä nenään vetää. Maailma muuttuu, niin myös kuninkaalliset perinteet.


Päivän syömiset
- aamupala: sitä samaa...
- lounas: Kotikartanon metsäsienikeittoa, raejuustoa
- päivällinen: vihersalaattia, avokado, oliiveja, juustoa, salaatinkastiketta

                                     Hänkin on tuore äiti, Venus-jääkarhu Ranualta